Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Petolahden puukirkko on malliltaan yksinkertainen tasavartinen risti ja se edustaa 1800-luvun alun klassista kirkkorakentamista. Seinät ovat korkeat ja paanukatteinen aumakatto loivalappeinen. Ristikeskusta merkitsee myöhemmin lisätty torni lyhtykoristeineen. Sisätiloissa puuholvit yhtyvät ristikeskuksen korkeaan laajennukseen.
Kirkon vieressä on klassillistyylinen puinen kellotapuli. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.9.2008
Historia
Lähteet
Carolus Lindberg, Suomen kirkot. Helsinki 1934.
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Petolahden puukirkko on malliltaan yksinkertainen tasavartinen risti ja se edustaa 1800-luvun alun klassista yksinkertaista kirkkorakentamista. Seinät ovat korkeat ja paanukatteinen aumakatto loivalappeinen. Ristikeskusta merkitsee myöhemmin lisätty torni lyhtykoristeineen. Sisätiloissa puuholvit yhtyvät ristikeskuksen korkeaan laajennukseen.
Kirkon vieressä on klassillistyylinen puinen kellotapuli. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Korjaukset 1926, 1933, 1954, 1973, 1987. Petolahden kirkko rakennettiin 1805. Ristikeskuksen torni ja puinen kellotapuli toteutettiin 1832 (E.Kuorikoski). Kirkkoa on korjattu useaan otteeseen.
Petolahti mainittiin ensimmäisen kerran 1480. Se kuului Korsnäsin seurakuntaan kunnes se muodostettiin Närpiön saarnahuonekunnaksi 1807. Maalahteen se yhdistettiin kappelina 1834. Omaksi seurakunnakseen Petolahti erotettiin 1902, ero toteutui 1926.
Kaksikerroksinen kellotapuli rakennettiin 1832 (E.Kuorikoski). Kupolikattoisen tapulin päätteenä on katkaistu pyramidi.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö