 |
| Pohjanmaa | |
| Närpiö | |
| Närpiön kirkko | 200888 |
| Kiinteistötunnus: | 545-407-1-129; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Närpiön kirkko ja sen luona säilyneet 151 kirkkotallia ja museona säilynyt pitäjäntupa tekevät alueesta Suomessa ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön.
Ulkoviistein ja täyskorkein eteishuonein varustettu kivinen ristikirkko on valkeaksi rapattu. Kirkon matalan ja laakean lautaholvin kattama sisätila on hajainen. Sisäviisteessä sijaitsevaa alttaria ja alttarikaidetta rajaava rintamus on poistettu ja itäristiin on lattialle sijoitettu kookkaat urut kuorotiloineen. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu vuodelta 1803 on 1700-luvun lopun tunnetuimman ruotsalaisen kirkkomaalari Per Hörbergin maalaama. Rokokootyylisesti kaartuva saarnastuoli on 1730-luvulta ja Johan Kyntzellin tekemä. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Tilava sakaristo vanhoine sisustuksineen ja tauluineen kuuluu maamme tyylikkäimpiin. Rovasti Henrik Carlborgin muotokuva on J.H. Scheffelin, ja Johan Laihianderin muotokuva Ulla Paschin maalaama. Kellotapuli vuodelta 1757 on rakennettu Matti Hongan johdolla ja se on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kaksi hautakappelia, joista toinen on 1700-luvun lopusta ja kuulunut kirkkoherra rovasti Johan Laihianderille (1718-1794) ja toinen 1930-luvulta ja kuulunut rovasti K.I. Nordlundille (1855-1937). Kansalaissodan sankarihauta vuodelta 1921 on John Munsterhjelmin piirtämä klassillinen arkkitehtuurisommitelma, viime sotien sankaripatsaana on Matti Hauptin haavoittunuttta sotilasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1952. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| laajennettu useaan otteeseen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Sigrid Nikula, Närpes kyrka och kyrkogård. Närpes igår och idag. Åbo 1975.
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten ja Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Hautakappeli |
|
||||||
| Kuvaus |
| Kirkkotarhassa on kaksi hautakappelia, joista toinen on 1700-luvun lopusta ja kuulunut kirkkoherra rovasti Johan Laihianderille (1718-1794) ja toinen 1930-luvulta ja kuulunut rovasti K.I. Nordlundille (1855-1937). |
| Luonti: 29.5.2008 |
|
||||||||||||||
| Kirkko |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Närpiön kirkko ja sen luona säilyneet 151 kirkkotallia ja museona säilynyt pitäjäntupa tekevät alueesta Suomessa ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön.
Ulkoviistein ja täyskorkein eteishuonein varustettu kivinen ristikirkko on valkeaksi rapattu. Kirkon matalan ja laakean lautaholvin kattama sisätila on hajainen. Sisäviisteessä sijaitsevaa alttaria ja alttarikaidetta rajaava rintamus on poistettu ja itäristiin on lattialle sijoitettu kookkaat urut kuorotiloineen. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu vuodelta 1803 on 1700-luvun lopun tunnetuimman ruotsalaisen kirkkomaalari Per Hörbergin maalaama. Rokokootyylisesti kaartuva saarnastuoli on 1730-luvulta ja Johan Kyntzellin tekemä. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Tilava sakaristo vanhoine sisustuksineen ja tauluineen kuuluu maamme tyylikkäimpiin. Rovasti Henrik Carlborgin muotokuva on J.H. Scheffelin, ja Johan Laihianderin muotokuva Ulla Paschin maalaama. Kellotapuli vuodelta 1757 on rakennettu Matti Hongan johdolla ja se on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kaksi hautakappelia, joista toinen on 1700-luvun lopusta ja kuulunut kirkkoherra rovasti Johan Laihianderille (1718-1794) ja toinen 1930-luvulta ja kuulunut rovasti K.I. Nordlundille (1855-1937). Kansalaissodan sankarihauta vuodelta 1921 on John Munsterhjelmin piirtämä klassillinen arkkitehtuurisommitelma, viime sotien sankaripatsaana on Matti Hauptin haavoittunuttta sotilasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1952. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen, laajennettu useaan otteeseen. Närpiön kirkko lienee rakennettu 1500-luvun alussa. Sitä on laajennettu useaan otteeseen. 1650-luvun alussa kirkkoa pidennettiin itäpäästä. 1730 -luvulla runkohuoneen eteläpuolelle rakennettiin ristivarsi, 1770-luvun alussa kirkkoon rakennettiin ristivarsi pohjoispuolelle ja runkohuoneen itä- ja länsipäihin tiilestä muuratut kolmitaitteiset lisäykset. Kirkon vesikatto ja kattotuolit uusittiin ja kirkko holvattiin yhtenäisellä lautaholvilla. Rakennusmestarina toimi Matti Honka ja muurarimestarina David Olander. Kirkon ulkoseinät rapattiin ja kalkittiin valkeaksi vuonna 1834, eteishuoneet ristivarsien päihin rakennettiin 1898. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||||
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Närpiön kirkko 1000014856, kirkkorakenteet