Kivikirkko, keskiaikainen. Karjaan keskiaikainen kivikirkko läheisine pappiloineen ja järvimaisemineen muodostaa esimerkillisen hyvin säilyneen maaseudun kirkkoympäristön.
Kirkko on muodoltaan tyypillinen etelä-suomalainen hallikirkko. Runkohuoneen pohjoispäässä on sakaristo ja asehuone eteläseinällä. Päädyissä ei ole tiiilikoristelua. Kirkkosali on kolmilaivainen ja viisitraveinen, keskilaivassa on tähtiholvit, sivulaivoissa yksinkertaiset ristiholvit. Holvien maalaukset ovat stilisoituja lehtiköynnösornamentteja. Seinillä vihkiristien yhteydessä olevassa credo-sarjassa kaksitoista parittain maalattua apostolia ja profeettaa pitävät käsissään tekstinauhoja, joissa kukin vuorollaan esittää osan uskontunnustuksesta. Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia. Pohjois-saksalaista alkuperää oleva krusifiksi, Pyhä Birgitta ja ns. Karjaan mestarin Pyhää Lauria, Pyhää Olavia ja seisovaa Kristusta esittävät veistokset kuuluvat maamme merkittävimpiin. Tiilestä muurattu alttaripöytä on keskiaikainen. Barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitettu vuonna 1703. Suurvaltajasta kertoo viisi hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on 1900-luvun vaihteesta.
Kiviaidan ympäröimään kirkkotarhaan johtaa eteläpuolella 1798 muurattu portirakennus. Itäpuolella oleva keskiaikainen läpikäytävä on ollut vesitse kirkkoon saapuneiden käytössä.
Kirkon lähimaisemaan kuuluu viereisen Kyrksjön ohella todennäköisesti jo keskiajalla samalla paikalla sijainneen pappilan alue.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Olof af Hällström, Karis och Svartå kyrkor. Karis socken från forntiden till våra dagar IV. Ekenäs 1957.
Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen järjestäytyminen 1400-luvun loppuun mennessä. Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Sulkava 1994.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Kivikirkko, keskiaikainen. Karjaan keskiaikainen kivikirkko läheisine pappiloineen ja järvimaisemineen muodostaa esimerkillisen hyvin säilyneen maaseudun kirkkoympäristön.
Kirkko on muodoltaan tyypillinen etelä-suomalainen hallikirkko. Runkohuoneen pohjoispäässä on sakaristo ja asehuone eteläseinällä. Päädyissä ei ole tiiilikoristelua. Kirkkosali on kolmilaivainen ja viisitraveinen, keskilaivassa on tähtiholvit, sivulaivoissa yksinkertaiset ristiholvit. Holvien maalaukset ovat stilisoituja lehtiköynnösornamentteja. Seinillä vihkiristien yhteydessä olevassa credo-sarjassa kaksitoista parittain maalattua apostolia ja profeettaa pitävät käsissään tekstinauhoja, joissa kukin vuorollaan esittää osan uskontunnustuksesta. Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia. Pohjois-saksalaista alkuperää oleva krusifiksi, Pyhä Birgitta ja ns. Karjaan mestarin Pyhää Lauria, Pyhää Olavia ja seisovaa Kristusta esittävät veistokset kuuluvat maamme merkittävimpiin. Tiilestä muurattu alttaripöytä on keskiaikainen. Barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitettu vuonna 1703. Suurvaltajasta kertoo viisi hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on 1900-luvun vaihteesta.
Kiviaidan ympäröimään kirkkotarhaan johtaa eteläpuolella 1798 muurattu portirakennus. Itäpuolella oleva keskiaikainen läpikäytävä on ollut vesitse kirkkoon saapuneiden käytössä.
Kirkon lähimaisemaan kuuluu viereisen Kyrksjön ohella todennäköisesti jo keskiajalla samalla paikalla sijainneen pappilan alue.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. Karjaan kirkon vanhin osa on sakaristo, holvit kuuluvat runkohuoneen kanssa samaan 1400-luvun jälkipuolelle ajoitettavaan rakennusvaiheeseen. Ikkunat laajennettiin ja kirkon sisustus uudistettiin 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa. 1900-luvun alussa sisustus uudistettiin toistamiseen. Keskiaikaiset maalaukset restauroitiin 1935-1937. Viimeisin korjaus kirkossa on tehty 1978-1979 arkkitehti Lars Rejströmin suunnitelmien mukaan. Tällöin myös keskiaikaiset maalaukset konservoitiin.
Karjaa kuuluu läntisen Uudenmaan vanhoihin seurakuntiin ja mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1326.
Suureen sipulikupoliin päättyvän kellotapuli vuodelta 1768 on tehty rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla.Tapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja toiminut kymmenysaittana. Tapulissa on edelleen käytössä kaksi keskiaikaista kirkonkelloa.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.