Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Merenlahtien välisellä vetokankaalla oleva Dragsfjärdin kirkko kuuluu merkittävimpiiin lounaissuomalaisiin puukirkkoihin.
Kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko. Runkohuoneseen liittyy itäisen ja pohjoisen ristivarren kulmauksessa oleva pulpettikattoinen sakaristo. Ristivarret ovat satulakattoiset ja niiden yhtymäkohdassa katon keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Ulko-ovien edessä on pienet eteishuoneet. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Niiden risteyksessä pendeltiiviltä nouseva kahdeksankulmainen välikattokupoli on tyyppinsä varhaisin esimerkki Suomessa. Barokkityylinen saarnastuoli on kirkon ikäinen, penkistö on 1800-luvun lopusta.
Lounaissuomalaista tyyppiä barokkisipuleineen edustava kellotapuli kirkon pohjoispuolella vuodelta 1763 lienee myös Piimäsen johdolla rakennettu.
Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on suuri määrä tako- ja valuraudasta tehtyjä hautamuistomerkkejä. Björkbodan ruukinpatruuna Wolter Petersenin rakennuttama telttakattoinen hautakappeli on vuodelta 1791.
Björkbodan ruukinpatruuna Wolter Petersenin rakennuttama telttakattoinen hautakappeli on vuodelta 1791.
. pohjaltaan neliömäisen hautakappelin oven yläpuolella on inskriptio:
HIC LAPIS
OSSA TEGIT
COLLEG. METALLURG. CONSILIARI
IOHANNIS ADAMI PETERSEN
CONIUGISOUE CARISSIMAE
FREDERICAE WITHFOTH
LIBERUMQUE A SE PARTORUM.
ANNO MDCCXCVII
TUMULUS HIC EXSTRUCTUS.
Kappeliin haudattujen nimet ovat umpeenmuuratuissa ikkuna-aukoissa olevissa Anders G. Ramsayn hankkimissa rautatauluissa (Högfors bruk 1893).
Pohjoispuoleisessa: Här hvila / Egarena till Dahlsbruk och Björkboda: / Berg Rådet / Jan Adam Petersen / *1741 +1797. / och hans maka / Fredrika Wittfooth / *1741 +1797. / Bergs Rådet / Wolter af Petersén / *1774 + 1841. / och hans maka / Charlotta Hästesko / *1775 +1850. / Senatorn Geheime Rådet / Carl August Ramsay / *1791 +1855. / och hans maka / Charlotta af Petersén / *1800 +1868.
Oikeanpuoleisessa: Här hvila: / Landshöfdingskan / Johanna Barbara Ramsay / *1769 +1845. / Öfverstinnan / Beata Helena Hästesko / född von Morian / *1754 +1841. / och hennes son / Kaptenen / Johan Gustaf Hästesko / *1772 +1823. / Bröderne / Jan Gustaf Hästesko / *1801 +1814. / Wolter af Petersén / *1806 +1813.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.7.2008
Kirkko
Muut tunnukset:
322503088100013001 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
101954488E
Suunnittelija:
Antti Piimänen
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.6.2008
Kuvaus
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Merenlahtien välisellä vetokankaalla oleva Dragsfjärdin kirkko kuuluu merkittävimpiiin lounaissuomalaisiin puukirkkoihin.
Kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko. Runkohuoneseen liittyy itäisen ja pohjoisen ristivarren kulmauksessa oleva pulpettikattoinen sakaristo. Ristivarret ovat satulakattoiset ja niiden yhtymäkohdassa katon keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Ulko-ovien edessä on pienet eteishuoneet. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Niiden risteyksessä pendeltiiviltä nouseva kahdeksankulmainen välikattokupoli on tyyppinsä varhaisin esimerkki Suomessa. Barokkityylinen saarnastuoli on kirkon ikäinen, penkistö on 1800-luvun lopusta.
Lounaissuomalaista tyyppiä barokkisipuleineen edustava kellotapuli kirkon pohjoispuolella vuodelta 1763 lienee myös Piimäsen johdolla rakennettu.
Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on suuri määrä tako- ja valuraudasta tehtyjä hautamuistomerkkejä. Björkbodan ruukinpatruuna Wolter Petersenin rakennuttama telttakattoinen hautakappeli on vuodelta 1791.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Kirkonrakentaja Antti Piimäsen johdolla rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1755. Sakaristo-osa on rakennettu 1802, eteishuoneet 1860-luvun alussa. Useista sisäkorjauksista viimeisin vuodelta 1953 on arkkitehti Anna-Lisa Stigellin suunnittelema.
Kemiön emäseurakunnan kappeliksi 1694 erotettu Dragsfärd itsenäistyi 1918. Nykyinen kirkko on seurakunnan toinen.
Lounaissuomalaista tyyppiä barokkisipuleineen edustava kellotapuli kirkon pohjoispuolella vuodelta 1763 lienee myös Piimäsen johdolla rakennettu.
Luonti: 10.7.2008
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö