Puukirkko, pyörökirkko. Vimpelin ainutlaatuisen pohjoisen puupantheonin kokonaisuuteen kuuluvat kellotapuli sekä kirkkotarha sankarihautoineen ja jääkärimuistomerkkeineen. Savonjoen törmällä sijaitseva rakennuskanta muodostaa mielenpainuvan jännitteen toisella rannalla olevan pesäpallokentän ja sen värikkään yleisölehterin kanssa.
12-kulmaisen pyörökirkon halkaisija on 24 metriä. Paanukaton keskellä on tornikellolla varustettu lanterniini viirinkukkoineen. Kirkkosalin holvi noudattaa pohjamuotoa. Alttarin kummallakin puolella kuorin itäseinällä on symmetrisesti sijoitetut saarnastuoli ja virrenveisuuta johtaneen lukkarin "tuoli", joiden veistokoristelun kuva-aiheet kertovat niiden funktiosta. Käynti molempiin tapahtuu kuoriseinän takana olevasta pienestä sakaristosta. Alttarilaitteen Ristinnnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1872 on hovimaalari R.W. Ekmanin maalaama.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Vimpelin kirkko rakennettiin rakennusmestari Jacob Rijfin 1806 tekemän piirustuksen mukaan. Kirkko valmistui 1809, vuosi Rijfin kuoleman jälkeen. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin 1830-luvulla, jolloin kivijalka uusittiin ja kallistuneet seinät oikaistiin följareilla. 1970-luvulla kirkkoon valettiin betonilattia ja sen rakenteellisia heikkouksia paranneltiin. Samassa yhteydessä palautettiin myös sen alkuperäistä sisäväritystä. Kirkon nykyasu sisävärityksineen on 1999? tehdystä korjauksesta (Aulis Jääskeläinen).
Vimpeli perustettiin Lappajärven alaiseksi kappeliksi 1805. Itsenäisenä seurakuntana se on ollut vuodesta 1867.
Luonti: 16.7.2012
Lähteet
Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars Suomen taide 4. Keuruu 1989.
Puukirkko, pyörökirkko. Vimpelin ainutlaatuisen pohjoisen puupantheonin kokonaisuuteen kuuluvat kellotapuli sekä kirkkotarha sankarihautoineen ja jääkärimuistomerkkeineen. Savonjoen törmällä sijaitseva rakennuskanta muodostaa mielenpainuvan jännitteen toisella rannalla olevan pesäpallokentän ja sen värikkään yleisölehterin kanssa.
12-kulmaisen pyörökirkon halkaisija on 24 metriä. Paanukaton keskellä on tornikellolla varustettu lanterniini viirinkukkoineen. Kirkkosalin holvi noudattaa pohjamuotoa. Alttarin kummallakin puolella kuorin itäseinällä on symmetrisesti sijoitetut saarnastuoli ja virrenveisuuta johtaneen lukkarin "tuoli", joiden veistokoristelun kuva-aiheet kertovat niiden funktiosta. Käynti molempiin tapahtuu kuoriseinän takana olevasta pienestä sakaristosta. Alttarilaitteen Ristinnnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1872 on hovimaalari R.W. Ekmanin maalaama.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Vimpelin kirkko rakennettiin rakennusmestari Jacob Rijfin 1806 tekemän piirustuksen mukaan. Kirkko valmistui 1809, vuosi Rijfin kuoleman jälkeen. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin 1830-luvulla, jolloin kivijalka uusittiin ja kallistuneet seinät oikaistiin följareilla. 1970-luvulla kirkkoon valettiin betonilattia ja sen rakenteellisia heikkouksia paranneltiin. Samassa yhteydessä palautettiin myös sen alkuperäistä sisäväritystä. Kirkon nykyasu sisävärityksineen on 1999? tehdystä korjauksesta (Aulis Jääskeläinen).
Vimpeli perustettiin Lappajärven alaiseksi kappeliksi 1805. Itsenäisenä seurakuntana se on ollut vuodesta 1867.
Kirkon aikainen kellotapuli korotettiin ja sen ulkoseinät laudoitettiin 1860-luvulla.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.7.2012
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö