RAKENNUSPERINTÖ

Keski-Suomi
Keuruu
Pihlajaveden vanha kirkko	200822
Kiinteistötunnus:	249-407-881-1;
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
takaisin

Kuvaus

Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Pihlajaveden vanha kirkko kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja ja muodoista. Vaatimattomassa ja koruttomassa kirkossa yhdistyy vuosisatoja jatkunut rakennusperinne. 1780-luvulla rakennettu vuoraamaton saarnahuone on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä ovat eteläinen kirkkosalin laajennus ja pohjoinen sakaristo. Komea länsitapuli päättyy paanupeitteiseen sipuliin. Kirkon rakenteissa näkyy kuulun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin kädenjälki. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamattomuudessaan ja maalaamattomuudessaan vaikuttava. Kirkkoa ympäröi harmaakiviaidan rajaama luonnontilainen kirkkomaa, hautausmaa ja kangasmetsä. Portin läheisyydessä on kirkkovenekoppeli ja 1930-luvulla rakennettu "kahvitupa".

Luonti: 1.1.1900

Historia

Lähteet

Lars Pettersson, Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989. Heli-Maija Voutilainen, Pihlajaveden seurakunnan hautausmaat. Keski-Suomen museon hautausmaainventointi 1989. Marja Terttu Knapas, Pihlaveden vanha kirkko. Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Museovirasto 1998.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Muut tunnukset: Erämaakirkko  Suunnittelija: Matti Åkerblom Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.8.2011

Kuvaus

Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Pihlajaveden vanha kirkko kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja ja muodoista. Vaatimattomassa ja koruttomassa kirkossa yhdistyy vuosisatoja jatkunut rakennusperinne. 1780-luvulla rakennettu vuoraamaton saarnahuone on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä ovat eteläinen kirkkosalin laajennus ja pohjoinen sakaristo. Komea länsitapuli päättyy paanupeitteiseen sipuliin. Kirkon rakenteissa näkyy kuulun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin kädenjälki. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamattomuudessaan ja maalaamattomuudessaan vaikuttava. Kirkkoa ympäröi harmaakiviaidan rajaama luonnontilainen kirkkomaa, hautausmaa ja kangasmetsä. Portin läheisyydessä on kirkkovenekoppeli ja 1930-luvulla rakennettu "kahvitupa".

Luonti: 1.1.1900

Historia

Ruoveden suureen kirkkopitäjään kuuluneen Pihlajaveden köyhän syrjäkylän kymmenen taloa ja neljä torppaa halusivat 1770-luvun lopussa perustaa oman rukoushuonekunnan sekä hautausmaan. Asukkaat anoivat tuomiokapitulilta lupaa oman kirkon rakentamiseen. Lupa saatiin hautausmaahan ja saarnahuoneen perustamiseen. Saarnahuone sai kuitenkin kirkon muodon ja hirsikirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-1783, mutta vihittiin kirkoksi vasta 1787. Kirkko jäi autiokirkoksi 1870. "Pieni erämaakirkko" löydettiin ja sen kunnostus alkoi 1920-luvulta, katto uusittiin 1966. Kirkko on kesäkäytössä.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Rakennetun ympäristön piirustukset  Pihlajaveden vanha kirkko    Pihlajaveden vanha kirkko (kirj. piir. "vanhakirkko")

kopioi linkki tälle sivulle: