 |
| Keski-Suomi | |
| Petäjävesi | |
| Petäjäveden vanha kirkko | 200819 |
| Kiinteistötunnus: | 592-404-5-220 /17; |
| Osoite: | Vanhankirkontie, 41900 Petäjävesi |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamistaidon korkeatasoisin ja parhaiten säilynyt esimerkki Pohjoismaissa ja se on merkitty Maailmanperintöluetteloon joulukuussa 1994.
Kirkon lähimaisemaan kuuluu sen länsipuolella oleva Lemettilän maatila ja itäpuolella oleva kapea mustavetinen salmi Solikkosaarineen. Kirkon ympärillä oleva kirkkotarhaa on laajennettu pohjoispuolella 1800-luvun lopulla. Ulkopuolelta tasavartisen ristikirkon hirsiseinät ovat laudoittamattomat. Vesikatto on jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Jämsän emäseurakuntaan kuuluneet talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Nykyinen Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin sen paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon kapealla yhdyskäytävällä liittyvän kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin.
Kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Sitä ei kuitenkaan purettu. Kirkonkellot jäivät vanhan kirkon tapuliin ja sen hautausmaa oli edelleen seurakunnan käytössä. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito rakennusmuistomerkkinä on kuitenkin alkanut vasta 1950-luvun lopulla. |
| Luonti: 6.8.2013 |
| Lähteet |
| Lauri Kuusanmäki, Kirkko ja seurakunta. Suur-Jämsän historia II. Jyväskylä 1962.
Lars Pettersson, Kulttuurimaisemamme. Rakennusmuistomerkkimme ja niiden suojelu. Porvoo 1964. Lars Pettersson, Kansallisia ja kansainvälisiä aineksia Suomen vanhassa puukirkkoarkkitehtuurissa. Abacus. Suomen rakennustaiteen museon vuosikirja 1979. Marja Terttu Knapas, Petäjäveden vanhan kirkon korjaus. Arkkitehti 5/1981. Lars Pettersson, Petäjäveden vanha kirkko. Keski-Suomi 18. Saarijärvi 1986. Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars - Suomen taide 3. Keuruu 1989. Suomalainen puukirkko The Finnish wooden church. Suomen rakennustaiteen museon näyttelyluettelo 1989. Toinen painos Otava 1992. Jussi Jäppinen , Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002. Piirustukset 1978-79, täydennetty 1997. MV/RHOA |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamistaidon korkeatasoisin ja parhaiten säilynyt esimerkki Pohjoismaissa ja se on merkitty Maailmanperintöluetteloon joulukuussa 1994.
Kirkon lähimaisemaan kuuluu sen länsipuolella oleva Lemettilän maatila ja itäpuolella oleva kapea mustavetinen salmi Solikkosaarineen. Kirkon ympärillä oleva kirkkotarhaa on laajennettu pohjoispuolella 1800-luvun lopulla. Ulkopuolelta tasavartisen ristikirkon hirsiseinät ovat laudoittamattomat. Vesikatto on jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Jämsän emäseurakuntaan kuuluneet talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Nykyinen Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin sen paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon kapealla yhdyskäytävällä liittyvän kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin.
Kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Sitä ei kuitenkaan purettu. Kirkonkellot jäivät vanhan kirkon tapuliin ja sen hautausmaa oli edelleen seurakunnan käytössä. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito rakennusmuistomerkkinä on kuitenkin alkanut vasta 1950-luvun lopulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
PETÄJÄVESI, Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakentaminen