Kivikirkko. Teollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja
yhdyskuntarakenteeseen kuuluva hyvin säilynyt Mäntän kirkko on muista 1920-luvun kirkoista poikkeava, omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä.
Tornilliseen leveärunkoiseen pitkäkirkkoon liittyy matalampi monikulmainen kuori. Sivuilla on satulakattoiset kylkiäiset, joista toinen avautuu kirkkosaliin ja toisessa on seurakuntasali. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko on rakennettu osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Tornin yläosa on mukailtu barokkimaisen kaartuvaksi.
Kirkkosalia kattaa kookas ristiholvi. Sisustuksessa näyttelevät saarijärveläisen kuvanveistäjä Hannes Autereen tekemät saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit keskeistä osaa. Madonna ja lapsi -aiheinen alttaritaulu kuvaa keskisuomalaisessa järvimaisemassa kivellä lapsi sylissään istuvaa äitiä lauma harmaavillaisia lampaita jalkojensa juuressa. Taulun on maalannut Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset. Alkuperäiset valaisimet ovat Taito Oy:n tuotantoa. Kaikkien kirkon rakentamiseen keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden, työmiehet mukaan lukien, nimet kerrotaan takaseinälle ripustetuissa marmoritauluissa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta perustettiin vuonna 1921 ja perustamisen ehtona oli kirkon rakentaminen. G.A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaiden johtaja, vuorineuvos Gösta Serlachius yritti ratkaista kysymyksen tiedustelemalla ensin Petäjäveden ja sen jälkeen Keuruun seurakunnalta niiden vanhojen puukirkkojen ostamista ja siirtämistä Mänttään. Vasta epäävien vastausten jälkeen päädyttiin uuden kirkon tekemiseen. Arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan rakennettu kirkko valmistui vuonna 1928. Yhtiön kustantama ja rakennuttama kirkko toteutettiin taloudellisen nousukauden aikana varoja ja työtä säästämättä. Keskelle tehdasyhdyskuntaa sijoitetun kirkon tarkoituksena oli muistuttaa arjen keskellä hengellisten asioiden tärkeydestä.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Mönkkönen, Mauri. Mäntän historia 1860-1947. Vanhan Ruoveden historia III:8. Jyväskylä 1992.
L. Wennervirta, Hannes Autereen taidetta. Porvoo Helsinki 1958.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Muut tunnukset:
508001010200012001 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
101430740B
Osoite:
Länsitorninkatu 2, 35800 Mänttä
Suunnittelija:
W.G. Palmqvist
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.5.2008
Kuvaus
Kivikirkko. Teollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja
yhdyskuntarakenteeseen kuuluva hyvin säilynyt Mäntän kirkko on muista 1920-luvun kirkoista poikkeava, omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä.
Tornilliseen leveärunkoiseen pitkäkirkkoon liittyy matalampi monikulmainen kuori. Sivuilla on satulakattoiset kylkiäiset, joista toinen avautuu kirkkosaliin ja toisessa on seurakuntasali. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko on rakennettu osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Tornin yläosa on mukailtu barokkimaisen kaartuvaksi.
Kirkkosalia kattaa kookas ristiholvi. Sisustuksessa näyttelevät saarijärveläisen kuvanveistäjä Hannes Autereen tekemät saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit keskeistä osaa. Madonna ja lapsi -aiheinen alttaritaulu kuvaa keskisuomalaisessa järvimaisemassa kivellä lapsi sylissään istuvaa äitiä lauma harmaavillaisia lampaita jalkojensa juuressa. Taulun on maalannut Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset. Alkuperäiset valaisimet ovat Taito Oy:n tuotantoa. Kaikkien kirkon rakentamiseen keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden, työmiehet mukaan lukien, nimet kerrotaan takaseinälle ripustetuissa marmoritauluissa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta perustettiin vuonna 1921 ja perustamisen ehtona oli kirkon rakentaminen. G.A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaiden johtaja, vuorineuvos Gösta Serlachius yritti ratkaista kysymyksen tiedustelemalla ensin Petäjäveden ja sen jälkeen Keuruun seurakunnalta niiden vanhojen puukirkkojen ostamista ja siirtämistä Mänttään. Vasta epäävien vastausten jälkeen päädyttiin uuden kirkon tekemiseen. Arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan rakennettu kirkko valmistui vuonna 1928. Yhtiön kustantama ja rakennuttama kirkko toteutettiin taloudelliseen nousukauden aikana varoja ja työtä säästämättä. Keskelle tehdasyhdyskuntaa sijoitetun kirkon tarkoituksena oli muistuttaa arjen keskellä hengellisten asioiden tärkeydestä
Kirkon sisämaalaus uusittiin vuonna 1974 ja siinä käytettiin alkuperäisiä värejä. Tällöin myös runkohuoneen sivulla sijainnut leveällä liukuovella erotettu seurakuntasali liitettiin kirkkosalin yhteyteen ja siihen laitettiin kiinteät penkit.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.