Puukirkko, keskeiskirkko. Lapuanjoen lähellä sijaitseva kirkko tapuleineen ja kirkkotarhan lukuisine muistomerkkeineen on paitsi vuonna 1956 perustetun hiippakunnan tuomiokirkko myös etelä-pohjalaisen hengenelämän keskeisimpiä tyyssijoja. Kirkko on C.L.Engelin puuhun sovittaman uusklassillisen keskikupolilla varustetun ristikirkkotyypin huomattavin edustaja.
Kirkkotarhassa on Lapuan taistelussa 1809 kuolleiden lapualaisten muistomerkki, lähes 300 kaatuneen sankarihauta-alueen sekä vapaussodan muistomerkit on tehnyt Yrjö Liipola.
Kirkon nykyinen sisäasu asu on pääasiallisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta uudistuksesta vuonna 1927. Tällöin rakennettiin kaksi uutta lehteriä, penkit ja saarnastuoli uusittiin. Taiteilija Paavo Leinonen maalasi keskikupolin pendentiiveihin ilmestyskirjan kuudennen luvun alussa mainitut valkoisen voittajaratsun, sodan vitsausta kuvaavan punaisen ratsun, nälkäajan tumman sekä kuoleman ja ruton hallavan ratsun. Myös ikkunoiden lasi-maalaukset ovat hänen suunnittelemansa.
Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1845 on Berndt Godenhjelm maalaama. Kangasalan urkutehtaan vuonna 1938 valmistamat urut 85-äänikertoineen ovat Suomen suurimmat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Empirekirkko. Henrik Kuorikosken johdolla rakennettu Lapuan kirkko valmistui 1827. Uusklassillinen ulkolaudoitus on vuodelta 1835. Kirkon viimeisimmät kunnostukset on tehty 1977 (arkkitehti Seppo Rihlama) ja vuonna 2004.
Isonkyrön kappeliksi 1555 perustettu Lapua erotettiin omaksi seurakunnaksi 1581. Nykyinen kirkko on seurakunnan viides.
Luonti: 16.7.2012
Lähteet
EErkki Lehtinen, Lapuan pääkirkkojen vaiheita. Vaasa 1977.
Ville Lukkarinen, Niin sanottujen Engel-kirkkojen probleema. Suomen museo 1987. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1988.
Ville Lukkarinen, Intendentinkonttorin kirkkoarkkitehtuuri. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelyluettelo 1990.
Ville Lukkarinen, Kuorikoskien kirkot ja eurooppalainen rakennustaide. Kuorikosket, puukirkkojen mestarit. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja KIJ 49, 1998.
Jarkko Sinisalo, Intendentti Engel ja puinen ristikirkko syksyllä 1824. Muistomerkki - puusta perinnöksi. Museovirasto 2000.
Tapuli on Lapuan seurakunnan edellisen kirkon, 1749 rakennetun aikainen. Se kunnostettiin ja korotettiin vuonna 1838.
Luonti: 1.1.1900
Tuomiokirkko
Muut tunnukset:
408404000600642001 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
100088613X
Osoite:
Kirkkokatu 2, Kosolankatu 3, 62100 Lapua
Suunnittelija:
Intendentinkonttori (C.L. Engel)
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.9.2011
Kuvaus
Puukirkko, keskeiskirkko. Lapuanjoen lähellä sijaitseva kirkko tapuleineen ja kirkkotarhan lukuisine muistomerkkeineen on paitsi vuonna 1956 perustetun hiippakunnan tuomiokirkko myös etelä-pohjalaisen hengenelämän keskeisimpiä tyyssijoja. Kirkko on C.L.Engelin puuhun sovittaman uusklassillisen keskikupolilla varustetun ristikirkkotyypin huomattavin edustaja.
Kirkkotarhassa on Lapuan taistelussa 1809 kuolleiden lapualaisten muistomerkki, lähes 300 kaatuneen sankarihauta-alueen sekä vapaussodan muistomerkit on tehnyt Yrjö Liipola.
Kirkon nykyinen sisäasu asu on pääasiallisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta uudistuksesta vuonna 1927. Tällöin rakennettiin kaksi uutta lehteriä, penkit ja saarnastuoli uusittiin. Taiteilija Paavo Leinonen maalasi keskikupolin pendentiiveihin ilmestyskirjan kuudennen luvun alussa mainitut valkoisen voittajaratsun, sodan vitsausta kuvaavan punaisen ratsun, nälkäajan tumman sekä kuoleman ja ruton hallavan ratsun. Myös ikkunoiden lasi-maalaukset ovat hänen suunnittelemansa.
Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1845 on Berndt Godenhjelm maalaama. Kangasalan urkutehtaan vuonna 1938 valmistamat urut 85-äänikertoineen ovat Suomen suurimmat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Empirekirkko. Henrik Kuorikosken johdolla rakennettu Lapuan kirkko valmistui 1827. Uusklassillinen ulkolaudoitus on vuodelta 1835. Kirkon viimeisimmät kunnostukset on tehty 1977 (arkkitehti Seppo Rihlama) ja vuonna 2004.
Isonkyrön kappeliksi 1555 perustettu Lapua erotettiin omaksi seurakunnaksi 1581. Nykyinen kirkko on seurakunnan viides.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö