Puukirkko, ulkoviisteinen ristikirkko. Ilmajoen pohjakaavaltaan ulkoviisteisen ristikirkon aumatun paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Sisätila on moneen otteeseen uusittu. Alttari on säilynyt itä- ja eteläristin kulmauksessa. Kaiteeseen liittyvät korkeatasoiset evankelista- ja enkeliveistokset vuodelta 1766 ovat tukholmalaisen kuvanveistäjä J. Klerckin tekemät. Alttari vastapäätä oleva saarnastuoli on vuodelta 1765. Kirkon arvoesineisiin kuuluu Jaakko Juhonpoika Könnin pendyylikello lehterin rintamuksessa vuodelta 1819.
Kirkon ja tapulin lisäksi kirkkomiljööseen liittyy kirkkotarha monine vanhoine hautamuistomerkkeineen, Könni-suvun hautakappeli sekä arkkitehti Kauno S. Kallion piirtämä siunauskappeli vuodelta 1939.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Aulis J. Alanen, Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vaasa 1953.
Puukirkko, ulkoviisteinen ristikirkko. Ilmajoen pohjakaavaltaan ulkoviisteisen ristikirkon aumatun paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Sisätila on moneen otteeseen uusittu. Alttari on säilynyt itä- ja eteläristin kulmauksessa. Kaiteeseen liittyvät korkeatasoiset evankelista- ja enkeliveistokset vuodelta 1766 ovat tukholmalaisen kuvanveistäjä J. Klerckin tekemät. Alttari vastapäätä oleva saarnastuoli on vuodelta 1765. Kirkon arvoesineisiin kuuluu Jaakko Juhonpoika Könnin pendyylikello lehterin rintamuksessa vuodelta 1819.
Kirkon ja tapulin lisäksi kirkkomiljööseen liittyy kirkkotarha monine vanhoine hautamuistomerkkeineen, Könni-suvun hautakappeli sekä arkkitehti Kauno S. Kallion piirtämä siunauskappeli vuodelta 1939.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Sisäkorjaus ja -maalaus 2000? (Marja Rauhanka). Ilmajoen kirkko rakennettiin rakennusmestari Matti Hongan johdolla 1764-1766. Kirkon sisätila on kokenut lukuisia muutoksia 1900-luvulla. Se on pääosiltaan arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman ja 1934 toteutetun uudistuksen mukaisessa asussa, johon kuuluvat koristetaiteilija Urho Lehtisen maalaukset. Uusi korjaus tehtiin 1998.
Kirkko on 1532 perustetun laajan seurakunnan kolmas. Siihen kuuluneet Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen kappelit itsenäistyivät 1800-luvulla.
Pohjalainen renessanssitapuli. Kellotapuli valmistui vuonna 1804. Kirkon vieressä oleva pohjalaistyyppinen renessanssitapuli on sekin Hongan johdolla rakennettu. Kirkonkelloista kaksi on tukholmalaisen Jörgen Putenssonin valamaa 1650-luvulla.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.7.2008
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.