 |
| Etelä-Pohjanmaa | |
| Alavus | |
| Alavuden kirkko | 200784 |
| Kiinteistötunnus: | 10-401-881-1; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1912-1914 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kauno s. Kallion suunnitelmien mukaan rakennettu Alavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Rapattua tiilikirkkoa kattaa korkea katto, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumakaton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet antavat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon sakaristo on runkohuoneta matalampi.
Kirkkosalissa, alttaritaulun ympäristö on toteutettu reliefimäisesti ja kipsiornamentiikalla. Kuorin katossa ja kirkkosalin ikkunapielissä on koristemaalauksia, murretuin värein toteutettua maalattua kasviornamentiikkaa. Alttaritaulu on Oskari Paatelan vuonna 1915 maalaama "Kristuksen ristiltä ottaminen" Saarnastuolin apostolimaalaukset on maalannut Lauri Välke vuonna 1949. Sisätilojen väritystä on muuteltu useaan otteeseen. Aiempaan, vuonna 1921 tulipalossa tuhoutuneeseen kirkkoon kuulunut erillinen, puinen kellotapuli on valmistunut 1825 (C.Bassi). Kirkon läheisyydessä on vanha pitäjänmakasiini. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.3.2024 |
| Historia |
| Historia |
| Alavudesta tuli virallisesti Ilmajoen kappeliseurakunta 1701; seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1707. Pappi lähti sotaa pakoon 1714 ja kesti vuoteen 1721 ennen kuin hänelle saatiin seuraaja. Kuningas Kustaa IV Aadolfin päätöksestä 1798 Kuortaneesta tehtiin uuden kirkkoherrakunnan emäseurakunta ja Alavudesta sen kappeli. Alavus korottettiin emäseurakunnaksi 1835 ja Kuortaneesta tuli sen kappeli. Kuortane pääsi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1875.
Nykyisen kirkon edeltäjä valmistui vuonna 1825, kirkkoa suunnitellessa hyödynnettiin paljolti Jacob Rijfin suunnitteleman Vimpelin kirkon piirustuksia. Kirkko paloi pääsiäisaamuna 1912. Sen tilalle rakennettiin Kauno S. Kallion suunnittelema kivikirkko 1913-1914. Kirkkoa on korjattu 1957 ja 1975. Alavuden kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu art nouveau -tyyliä edustava kivikirkko. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut Alavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Rapattua tiilikirkkoa kattaa korkea katto, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumakaton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet antavat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon sakaristo on runkohuonetta matalampi. Kirkossa on lehterit kolmella sivulla. Keskikäytävän kohdalla sijaitsevat kolme kynttiläkruunua saatiin pelastetuksi tulelta edellisestä kirkosta. Alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä ja se on taiteilija Oskari Paatelan maalaama. Suurikokoinen pyöreä lasimaalaus on Kauno S. Kallion suunnittelema. |
| Luonti: 17.12.2010 Viimeisin muutos: 17.12.2010 |
| Lähteet |
| Pirkka Saivo (toim.), Sankarivainajiemme muisto. Otava, Helsinki 1955.
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Helsinki 1993. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Alavuden kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1914. Pitkäkirkon muotoinen, rapattu, tiili-ja betonirakenteinen kirkkorakennus on arkkitehti Kauno.S.Kallion suunnittelema. Kirkko on katettu korkealla katolla, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumakaton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet antavat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon sakaristo on runkohuoneta matalampi.
Kallio suunnitteli kirkkoon pelkistetyn ja rauhallisen sisätilan, jota jäsensivät lähes yksivärisiksi maalatut karkeat ja sileät rappauspinnat. Alttaritaulun ympärys on koristeltu reliefimäisin ornamentein. Alttaritaulusta järjestettiin kilpailu vuonna 1915 jonka voitti Oskari Paatelan maalaama "Kristuksen ristiltä ottaminen " Kirkkosalin ikkunapielin sekä kuorin kattoon on toteutettu murretuin värein maalattua yksinkertaista kasviaiheista ornamentiikkaa. Kirkon sisätilojen väritystä on myöhemmin useaan otteeseen muutettu mm. 1950 jolloin kirkon värisuunnitelman teki taidemaalari Lauri Välke. Tällöin kuorin koristemaalaukset maalattiin peittoon. Saarnatuolin apostolimaalaukset Välke maalasi vuonna 1949. Vuonna 2014 tehtiin kirkkosalissa kuorialueen Kauno. S. Kallion aikaan palauttava restaurointi arkkitehti Ulla Raholan johdolla. Kuorin koristemaalaukset otettiin esiin ja niitä ympäröivät pinnat palautettiin lähes yksiväriseen asuun. Apostolimaalaukset puhdistettiin. Kirkkopihassa on aiempaan, vuonna 1912 tulipalossa tuhoutuneeseen kirkkoon kuulunut erillinen, puinen kellotapuli, joka on valmistunut 1825 (C.Bassi). Kirkon läheisyydessä on vanha pitäjänmakasiini. Kirkkomaasta osa on erotettu Eero Schroderuksen ja Ilmari Wirkkalan suunnittelemaksi 1939-1944 sotien sankarihautausmaaksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.10.2014 |
| Historia |
| Alavuden kirkon suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio ja se rakennettiin 1913-1914. Kirkkoa korjattiin 1957 ja 1975.
Alavudelle valmistui saarnahuone 1674. Se, samoin kuin toinen kirkko, joka paloi pääsiäisaamuna 1912, sijaitsivat nykyisen sankarihautausmaan ja 1955 valmistuneen, arkkitehti Eino Schroderuksen suunnitteleman, Muistojen kappelin paikalla. Ilmajoen emäseurakunnan kappeliksi Alavus tuli 1701, Kuortaneen kappeliksi se siirtyi 1798. Omaksi seurakunnakseen se erotettiin 1859, mikä toteutui 1875. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Tapuli |
|
||||||||
| Historia |
| Aiempaan kirkkoon kuulunut erillinen, puinen kellotapuli on valmistunut 1825 rakennusmestari Juha Köhlströmin johdolla. Kolmesta kirkonkellosta kaksi on peräisin Alavuden 1746 rakennetusta kirkosta. Kirkon läheisyydessä on myös pitäjänmakasiini jossa nykyään toimii Sotavanhuksen museo. |
| Luonti: 17.12.2010 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Alavuden kirkko väriselvitys 10.9.2013 Väritutkimus 2013