Puukirkko, päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1901. Pienen Valtimojärven rannalla sijaitsevan Valtimon uusgoottilainen puukirkko on päätytornillinen ristikirkko, jonka kuoriosasta ulkonee matala sakaristo. Sisäänkäynnin yllä kohoava torni on kolmikerroksinen ja nelipäätyinen. Ikkunat ovat kahdessa vyöhykkeessä. Sisätilat ovat 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa, ja tuolloin kirkko sai puiset lehteriveistokset sekä nykyisen alttaritaulunsa, Eino J. Härkösen Ristiinnaulitun.
Kirkon kaakkoispuolella on vanhaa kirkonkylän asutusta sekä entinen viljamakasiini.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.10.2010
Historia
Historia
Valtimon kirkko valmistui 1901 rakennusmestari A.E. Ollilaisen suunnittelemana ja rakentamana. Sisätiloja peruskorjattiin 1931 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla.
Valtimo kuului Nurmeksen seurakuntaan vuoteen 1908 asti.
Luonti: 29.1.2014
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Helsinki 1993.
Puukirkko, päätytornillinen ristikirkko. Pienen Valtimojärven rannalla sijaitsevan Valtimon uusgoottilainen puukirkko on päätytornillinen ristikirkko, jonka kuoriosasta ulkonee matala sakaristo. Sisäänkäynnin yllä kohoava torni on kolmikerroksinen ja nelipäätyinen. Ikkunat ovat kahdessa vyöhykkeessä. Sisätilat ovat 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa, ja tuolloin kirkko sai puiset lehteriveistokset sekä nykyisen alttaritaulunsa, Eino J. Härkösen Ristiinnaulitun.
Kirkon kaakkoispuolella on vanhaa kirkonkylän asutusta sekä entinen viljamakasiini.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Valtimon kirkko valmistui 1901 rakennusmestari A.E. Ollilaisen suunnittelemana ja rakentamana. Sisätiloja peruskorjattiin 1931 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla.
Valtimo kuului Nurmeksen seurakuntaan vuoteen 1908 asti.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.