Puistomaisella Kirkkoharjulla sijaitsevan Rautalammin kirkon lähimaisemaan kuuluu seurakunnan edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1768 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli. Kirkon länsipuolella sijaitsee keskustan läpikulkevaan pääväylään rajautuva suuri lehtevä hautausmaa.
Empiretyylinen puukirkko kuuluu aikansa suurimpiin. Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisessa pitkäkirkossa on lyhyet ristivarret ja niiden edessä ristivarsia kapeammat matalat huonetilat, joista pohjoispuoleisessa on lehterille johtavien portaiden lisäksi sakaristo. Kirkon seinät ovat epätavallisen korkeat. Loivan vesikaton keskeltä kohoaa neliskulmainen torni lanterniineineen.
Lehtereitä kannattavat pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen tasalakiseen laivaan. Keskilaiva on kuorin levyinen ja sivulaivoja korkeampi.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.2014
Historia
Historia
Rautalammin kirkko on rakennettu konduktööri Carl Alexander Engelin 1841 laatiman suunnitelman mukaan. Vuonna 1844 valmistuneen kirkon rakennusmestarina toimi Axel Magnus Tolpo. Paanukatto muutettiin peltikatoksi 1854. Kirkon ensimmäinen huomattava korjaus tehtiin 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelman mukaisesti ja se käsitti mm. penkkien uusimisen, saarnastuolin siirron sekä sisä- ja ulkomaalauksen. Viimeisin kunnostus on toteutettu arkkitehti Hannele Arantolan suunnitelmien mukaan 1974.
Sysmän alaisuuteen perustettu Rautalammin kappeliseurakunta itsenäistyi 1561. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Edellinen, kirkonrakentaja Arvid Junkkarisen johdolla tehty ristikirkko sijaitsi nykyisen kirkon koillispuolella.
Luonti: 30.1.2014
Lähteet
Kalevi Pöykkö, Rautalammin kirkko. Rautalammin kirja. Rautalammin kunta 1985.
Leo Tarvainen, Rautalammin seurakunta 1920-1980. Rautalammin kirja. Rautalammin kunta 1985.
Puukirkko. Puistomaisella Kirkkoharjulla sijaitsevan Rautalammin kirkon lähimaisemaan kuuluu seurakunnan edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1768 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli. Kirkon länsipuolella sijaitsee keskustan läpikulkevaan pääväylään rajautuva suuri lehtevä hautausmaa.
Empiretyylinen puukirkko kuuluu aikansa suurimpiin. Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisessa pitkäkirkossa on lyhyet ristivarret ja niiden edessä ristivarsia kapeammat matalat huonetilat, joista pohjoispuoleisessa on lehterille johtavien portaiden lisäksi sakaristo. Kirkon seinät ovat epätavallisen korkeat. Loivan vesikaton keskeltä kohoaa neliskulmainen torni lanterniineineen.
Lehtereitä kannattavat pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen tasalakiseen laivaan. Keskilaiva on kuorin levyinen ja sivulaivoja korkeampi.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Ulko- ja sisämaalaus 1975 (Hannele Arantola) Rautalammin kirkko on rakennettu konduktööri Carl Alexander Engelin 1841 laatiman suunnitelman mukaan. Vuonna 1844 valmistuneen kirkon rakennusmestarina toimi Axel Magnus Tolpo. Paanukatto muutettiin peltikatoksi 1854. Kirkon ensimmäinen huomattava korjaus tehtiin 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelman mukaisesti ja se käsitti mm. penkkien uusimisen, saarnastuolin siirron sekä sisä- ja ulkomaalauksen. Viimeisin kunnostus on toteutettu arkkitehti Hannele Arantolan suunnitelmien mukaan 1974.
Sysmän alaisuuteen perustettu Rautalammin kappeliseurakunta itsenäistyi 1561. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Edellinen, kirkonrakentaja Arvid Junkkarisen johdolla tehty ristikirkko sijaitsi nykyisen kirkon koillispuolella.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö