Nilsiän uusgoottilainen, kaksinivelinen kellotapuli on vuodelta 1843. Sen on suunnitellut Anton Wilhelm Arppe, ja sen urakoi kuopiolainen apteekkari Kellgren. Tapuli sijaitsee vanhan hautausmaan ja pääkadun välissä. Nilsiän aiempi kirkko, jota ei enää ole, on sijainnut lähellä tapulia.
Luonti: 30.1.2014 Viimeisin muutos: 11.11.2014
Historia
Historia
Nilsiän uusgoottilainen kellotapuli on vuodelta 1843. Paikalla sijainneet kirkot on purettu. Molemmat kirkot sijaitsivat nykyisen sankarihautausmaan vieressä.
Nilsiän rukoushuoneen rakentaminen alkoi 1738. Kirkko purettiin pian valmistumisensa jälkeen. Vuonna 1797 valmistui tasavartinen ristikirkko. Se purettiin nykyisen, Josef Stenbäckin suunnitteleman, kirkon valmistuttua 1915.
Luonti: 30.1.2014
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Nilsiän seurakunnan www-sivut: http://www.nilsia.fi/seurakunta/toimitilat/kirkko.html (8.6.2006).
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2. Pohjois-Savon liitto 2009.
Nilsiän uusgoottilainen, kaksinivelinen kellotapuli on vuodelta 1843. Sen on suunnitellut Anton Wilhelm Arppe, ja sen urakoi kuopiolainen apteekkari Kellgren. Tapuli sijaitsee vanhan hautausmaan ja päääkadun rajalla.
Luonti: 27.1.2014 Viimeisin muutos: 27.1.2014
Historia
Nilsiän uusgoottilainen kellotapuli on vuodelta 1843. Paikalla sijainneet kirkot on purettu. Molemmat kirkot sijaitsivat nykyisen sankarihautausmaan vieressä.
Nilsiän rukoushuoneen rakentaminen alkoi 1738. Kirkko purettiin pian valmistumisensa jälkeen. Vuonna 1797 valmistui tasavartinen ristikirkko. Se purettiin nykyisen, Josef Stenbäckin suunnitteleman, kirkon valmistuttua 1915.
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2008
Lähteet
Nilsiän seurakunnan www-sivut: http://www.nilsia.fi/seurakunta/toimitilat/kirkko.html (8.6.2006).
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.