RAKENNUSPERINTÖ

Pohjois-Karjala
Joensuu
Joensuun kirkko	200740
Kiinteistötunnus:	167-3-72-2;
Osoite:	Papinkatu 2, 80100 Joensuu
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
Ajoitus:	Rakentaminen 1901-1903
takaisin

Kuvaus

Kirkkokadun eteläpäässä Pielisjokeen rajautuvalla avoimella mäellä oleva Joensuun luterilainen tiilikirkko ja kadun pohjoispäässä oleva Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin. Ne muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY). Jugendpiirteitä omaava uusgoottilainen tiilikirkko on rungoltaan leveä. Sisääntulopäässä on epäsymmetrisesti sijoitettu korkea torni, pitkillä sivuilla ovat poikkipäätysarjat. Ikkunat ovat suuret. Kirkkosali on kolmilaivainen ja holvattu tähtiholveilla. Ruoteiden ja holvivaippojen maalauksen ornamentteina on eri puulajien lehvästöaiheita ja ne on tehnyt maalarimestari A. Grönroos. Kiinteä sisustus saarnatuoleineen, penkkeineen lehterinkaiteineen ja valaisimineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun vuodelta 1910 on maalannut arkkitehti Ilmari Launis. Seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1952 kuori-ikkunoihin lahjoitettiin taiteilija Antti Salmenlinnan piirtämät lasimaalaukset.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.1.2014

Historia

Historia

Joensuun uuden luterilaisen kirkon rakennushanke käynnistyi 1896. Paikkana oli jo kaupungin 1848 laaditussa asemakaavassa kirkolle varattu tontti. Kirkon piirustukset tilattiin arkkitehti Josef Stenbäckiltä. Peruskivi laskettiin 1901 ja kirkko valmistui 1903. Luterilainen seurakunta itsenäistyi 1912. Sitä ennen Joensuu kuului vuoteen 1857 Liperin ja sen jälkeen Kontiolahden emäseurakuntaan.

Luonti: 28.1.2014 Viimeisin muutos: 28.1.2014

Lähteet

Olavi Rimpiläinen, Joensuun seudun uskonnollinen elämä 1848-1953. Joensuun kaupungin historia V. Joensuu 1975.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Muut tunnukset: 16700300720002K001 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102786322T Osoite: Papinkatu 2, 80100 Joensuu Suunnittelija: Josef Stenbäck Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008

Kuvaus

Kivikirkko. Kirkkokadun eteläpäässä Pielisjokeen rajautuvalla avoimella mäellä oleva Joensuun luterilainen tiilikirkko ja kadun pohjoispäässä oleva Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin. Jugendpiirteitä omaava uusgoottilainen tiilikirkko on rungoltaan leveä. Sisääntulopäässä on epäsymmetrisesti sijoitettu korkea torni, pitkillä sivuilla ovat poikkipäätysarjat. Ikkunat ovat suuret. Kirkkosali on kolmilaivainen ja holvattu tähtiholveilla. Ruoteiden ja holvivaippojen maalauksen ornamentteina on eri puulajien lehvästöaiheita ja ne on tehnyt maalarimestari A. Grönroos. Kiinteä sisustus saarnatuoleineen, penkkeineen lehterinkaiteineen ja valaisimineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun vuodelta 1910 on maalannut arkkitehti Ilmari Launis. Seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1952 kuori-ikkunoihin lahjoitettiin taiteilija Antti Salmenlinnan piirtämät lasimaalaukset.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Joensuun uuden luterilaisen kirkon rakennushanke käynnistyi 1896. Paikkana oli jo kaupungin 1848 laaditussa asemakaavassa kirkolle varattu tontti. Kirkon piirustukset tilattiin arkkitehti Josef Stenbäckiltä. Peruskivi laskettiin 1901 ja kirkko valmistui 1903. Luterilainen seurakunta itsenäistyi 1912. Sitä ennen Joensuu kuului vuoteen 1857 Liperin ja sen jälkeen Kontiolahden emäseurakuntaan.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: