Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Heinäveden kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja Heinäveden vesireitin maisemaa. Peltojen ympäröimältä mäeltä avautuu kaunis maisema Kermajärvelle. Mäen korkeimmalla kohdalle rakennettu puukirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jossa on leveät ristivarret. Alttaripäädyssä on suorakulmainen kuori sekä matalampi monikulmainen sakaristo. Kirkon ristikeskuksen harjalla on pieni terävähuippuinen kattoratsastaja.
Kirkon ympärillä on vanha kirkkotarha. Kirkonmäellä sijaitsee myös 1800-luvun puolella rakennettu pitäjäntupa, joka on nyt kotiteollisuusneuvonta-asemana. Museona vuodesta 1961 toiminut entinen pitäjänmakasiini on rakennettu hirrestä 1800-luvun alkupuolella ja jatkettu vuonna 1900.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Heinäveden kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja Heinäveden vesireitin maisemaa. Peltojen ympäröimältä mäeltä avautuu kaunis maisema Kermajärvelle. Mäen korkeimmalla kohdalle rakennettu puukirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jossa on leveät ristivarret. Alttaripäädyssä on suorakulmainen kuori sekä matalampi monikulmainen sakaristo. Kirkon ristikeskuksen harjalla on pieni terävähuippuinen kattoratsastaja.
Kirkon ympärillä on vanha kirkkotarha. Kirkonmäellä sijaitsee myös 1800-luvun puolella rakennettu pitäjäntupa, joka on nyt kotiteollisuusneuvonta-asemana. Museona vuodesta 1961 toiminut entinen pitäjänmakasiini on rakennettu hirrestä 1800-luvun alkupuolella ja jatkettu vuonna 1900.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Heinävesi perustettiin Rantasalmen seurakunnan kappeliksi 1744 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1852. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748 ja toinen, nykyistä edeltävä, 1840. Se paloi 1887.
Heinäveden nykyinen kirkko rakennettiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemana 1890-1891. Kirkkoa on korjattu 1900 ja 1970-1971.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.