Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Ristiinan puukirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko. Jyrkän aumakattoinen, korkeaseinäinen kirkko on katettu paanuin. Sakaroiden päädyissä on pienet eteishuoneet. Kirkkosalia kattaa puinen tynnyriholvi, ristikeskuksessa kulmikas kupu. Alttaritaulu vuodelta 1883 on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama ja sitä reunustavat 1600-luvun puolivälissä maalatut muotokuvat Pietari Brahesta ja hänen puolisostaan Kristina Katarina Stenbockista.
Kirkon vieressä on erillinen, puinen kellotapuli vuodelta 1752 (A.Sorsa). Kirkkotarhaa ympäröi vanha kivimuuri.
Kirkon lisäksi kirkkoaukiota reunustavat 1900-alussa rakennettu kunnantalo sekä varhaista kansakouluarkkitehtuuria edustava kirkonkylän koulu. Seurakunnan nuorempaa rakennuskantaa edustaa Saimaan rannalle sijoitettu, 1946 valmistunut, Martti Välikankaan suunnittelema puinen kirkkoherranpappila.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Ristiinan puukirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko. Jyrkän aumakattoinen, korkeaseinäinen kirkko on katettu paanuin. Sakaroiden päädyissä on pienet eteishuoneet. Kirkkosalia kattaa puinen tynnyriholvi, ristikeskuksessa kulmikas kupu. Alttaritaulu vuodelta 1883 on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama ja sitä reunustavat 1600-luvun puolivälissä maalatut muotokuvat Pietari Brahesta ja hänen puolisostaan Kristina Katarina Stenbockista.
Kirkon vieressä on erillinen, puinen kellotapuli vuodelta 1752 (A.Sorsa). Kirkkotarhaa ympäröi vanha kivimuuri.
Kirkon lisäksi kirkkoaukiota reunustavat 1900-alussa rakennettu kunnantalo sekä varhaista kansakouluarkkitehtuuria edustava kirkonkylän koulu. Seurakunnan nuorempaa rakennuskantaa edustaa Saimaan rannalle sijoitettu, 1946 valmistunut, Martti Välikankaan suunnittelema puinen kirkkoherranpappila.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Ristiina erotettiin Savilahden (Mikkelin) seurakunnasta 1649 kenraalikuvernööri Pietari Brahen käskystä. Ensimmäinen kirkko oli Brahen puolison, Kristina Katarina Stenbockin rakennuttama ja hänen mukaansa nimetty.
Seurakunnan nykyinen, järjestyksessä toinen, kirkko rakennettiin 1773-1775 rakennusmestari Eskil Colleniuksen johdolla. Kirkkoa suurennettiin sakaroiden välisillä kulmaulokkeilla 1840-1844. Sisätilat korjattiin Alvar Aallon suunnitelmin 1927-1928.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö