Puukirkko. Nuijamaan kirkko on ensimmäinen sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden uusista kirkoista. Tiivistunnelmainen pieni puukirkko lukuisine koristeellisine yksityiskohtineen ja perinteisine kellotapuleineen edustaa puhdaslinjaisen funktionalismin jälkeisen arkkitehtuurin luonnonläheistä romanttissävyistä alkuvaihetta.
Kirkon ulkoasua leimaa ruotsalaisen arkkitehti Gunnar Asplundin Tukholman Skogskyrkogårdenin hautausmaalle piirtämästä Metsäkappelista tuttu päistään aumattu korkea vesikatto, joka pylväiden varassa suojaa myös sisäänkäyntiä ja sen edustan kivettyä terassia. Ikkunoissa on ikkunaluukut, jotka ovat pääoven tavoin varustettu koristeellisin rautataoksin.
Kirkon muotoratkaisu ja rakenne perustuu kuuteen poikittaiseen Cremonakaareeen. Seinät ja kattoholvi, penkit ja lattia ovat ruskeaksi petsattua lautaa, kuoriseinässä ja siihen liittyvässä pienessä sivuikkunoin varustetussa alttarisyvennyksessä on valkea terastirappaus. Alttarin takaseinällä oleva Ristiltäotto- veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Armas Tirronen. Kirkkosalin lähes ainoat väriläiskät ovat alttari- ja lehterikaiteiden sekä saarnatuolin hohtava turkoosi ja sisäkaton toiseen lappeeseen maalatut raamatunlauseet. Kattokruunut ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Nuijamaan seurakunnan ensimmäinen kirkko vuodelta 1887 paloi heti jatkosodan alussa kesäkuussa 1941. Sodan päättymisen jälkeen tuhoutuneen kirkon paikalle rakennettu, arkkitehtien Tarja ja Esko Toiviainen suunnittelema puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1948, kellotapuli valmistui kahta vuotta myöhemmin. Vuonna 1946 tarkan rakennussäännöstelyn ja materiaalipulan aikana aloitetutussa rakennustyössä, joka toteutettiin pääasiallisesti Amerikan luterilaisten seurakuntien ja Kirkon Lahja -järjestön avustusvarojen turvin, oli paikallisyhteisön omalla työpanoksella keskeinen osuus. Kirkko ja tapuli ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan, ainoastaan niiden paanukatot on uusittu liuskekivipaanuiksi. Seurakunta on vuoden 1989 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä liitetty osaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymää.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Arkkitehti - Arkitekten 3/1950.
Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Muut tunnukset:
405519000100028001 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
101114883D
Osoite:
Tassiantie 9 54230 NUIJAMAA
Suunnittelija:
Tarja ja Esko Toiviainen
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008
Kuvaus
Puukirkko. Nuijamaan kirkko on ensimmäinen sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden uusista kirkoista. Tiivistunnelmainen pieni puukirkko lukuisine koristeellisine yksityiskohtineen ja perinteisine kellotapuleineen edustaa puhdaslinjaisen funktionalismin jälkeisen arkkitehtuurin luonnonläheistä romanttissävyistä alkuvaihetta.
Kirkon ulkoasua leimaa ruotsalaisen arkkitehti Gunnar Asplundin Tukholman Skogskyrkogårdenin hautausmaalle piirtämästä Metsäkappelista tuttu päistään aumattu korkea vesikatto, joka pylväiden varassa suojaa myös sisäänkäyntiä ja sen edustan kivettyä terassia. Ikkunoissa on ikkunaluukut, jotka ovat pääoven tavoin varustettu koristeellisin rautataoksin.
Kirkon muotoratkaisu ja rakenne perustuu kuuteen poikittaiseen Cremonakaareeen. Seinät ja kattoholvi, penkit ja lattia ovat ruskeaksi petsattua lautaa, kuoriseinässä ja siihen liittyvässä pienessä sivuikkunoin varustetussa alttarisyvennyksessä on valkea terastirappaus. Alttarin takaseinällä oleva Ristiltäotto- veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Armas Tirronen. Kirkkosalin lähes ainoat väriläiskät ovat alttari- ja lehterikaiteiden sekä saarnatuolin hohtava turkoosi ja sisäkaton toiseen lappeeseen maalatut raamatunlauseet. Kattokruunut ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nuijamaan seurakunnan ensimmäinen kirkko vuodelta 1887 paloi heti jatkosodan alussa kesäkuussa 1941. Sodan päättymisen jälkeen tuhoutuneen kirkon paikalle rakennettu, arkkitehtien Tarja ja Esko Toiviainen suunnittelema puukirkko vihittiin käyttöön 1948, kellotapuli valmistui kahta vuotta myöhemmin. Vuonna 1946 tarkan rakennussäännöstelyn ja materiaalipulan aikana aloitetutussa rakennustyössä, joka toteutettiin pääasiallisesti Amerikan luterilaisten seurakuntien ja Kirkon Lahja -järjestön avustusvarojen turvin, oli paikallisyhteisön omalla työpanoksella keskeinen osuus. Kirkko ja tapuli ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan, ainoastaan niiden paanukatot on uusittu liuskekivipaanuiksi.
Seurakunta on vuoden 1989 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä liitetty osaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymää.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Tapuli
Muut tunnukset:
405519000100028002 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
101114884E
Osoite:
Tassiantie 9 54230 NUIJAMAA
Suunnittelija:
Tarja ja Esko Toiviainen
Luonti:1.1.1900
Kuvaus
Kaksikerroksinen, pieneen sipulikupoliin ja kukkoviiriin päättyvä kellotapuli on perisuomalaisen tutun tapulimuodon jakoa ja linjoja noudattava pelkistys. Kellot ovat rajan taakse jääneen Hiitolan seurakunnan kirkosta. Tapulin kivisen alaosan kyljessä oleva vaivaisukko muistuttaa ääriviivoiltaan perinteisiä esikuviaan.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.