Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	RAKENNUSPERINTÖ

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	nimi


	ajoitus
	-

	ajoitustarkenne


	suojelu
	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
	Asetus 480/85
	Kirkkolaki
	Laki ortodoksisesta kirkosta
	Rautatiesopimus 1998






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Etelä-Savo
Mikkeli
Mikkelin Msrk:n kirkko	200712


Kiinteistötunnus:	491-4-21-1002;

Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
Ajoitus:	Rakentaminen 1810-1810 Arvioitu ajankohta
takaisin

Kuvaus

Historia

Suojelu

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Muut tunnukset:	491004002110028003 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):	100460084V
Suunnittelija:	Intendentinkonttori
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.9.2011

Kuvaus

Puukirkko, kaksoisristikirkko. Mikkelin maaseurakunnan 1810-luvulla rakennettu kirkko on ensimäinen akateemista arkkitehtuuria mukaileva ja intendentinkonttorissa suunniteltu kaksoisristikirkko. Vesikatot ovat loivat ja ristikeskuksen yläpuolella kohoaa matala, ikkunoilla varustettu lanterniini. Empiretyylisessä ulkovuorauksessa on korostetut nurkat.

Kirkon pohjoispuolella kohoava itä-suomalaista tapulityyppiä edustava kahdeksankulmainen tapuli on rakennettu Matti Salosen johdolla 1815.

Kirkkotarhassa kirkon kaakkoispuolella on sankarihauta-alue, pronssinen sankaripatsas ”Velvollisuus” on vuodelta 1959 (Kalervo Kallio).

Kirkon lähiympäristöön kuuluu pohjoispuolella oleva edelleen käytössä oleva hautausmaa. Luoteispuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1848 on muutettu 1959-1960 Suur-Savon museoksi. Kirkon itäpuolella on kiviaidan ympäröimä 1817 perustettu hautausmaa. Korkeita kuusia kasvava puistomaisella alueella, joka jatkuu myös Otavankadun eteläpuolella (perustettu 1869), on säilynyt joitakin hautamuistomerkkejä.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Mikkelin maaseurakunnan kirkon suunnitelma laadittiin kirkonrakentaja Matti Salosen ehdotuksen pohjalta Intendentinkonttorissa 1811 (Charles Bassi). Kirkko rakennettiin Salosen johdolla 1816-1817. 1870-luvulla kirkossa toteutettiin arkkitehti Constantin Kiseleffin suunnitelma korjaus, jossa kirkon sisäseinät ja holvi saivat nykyisen lautaverhouksen ja uusrenessanssiin viittaavat rakennusosat. Ikkunat laajennettiin nykyiseen kokoonsa. Urkulehteri ja -fasadi ovat arkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelemat. Kirkko uudistettiin 1928 arkkitehti Rafael Blomstedtin johdolla. Kirkon nykyasu on peräisin 1982 tehdystä restauroinnista (arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen, Raunio) ja sen lähtökohtana on ollut kirkon uuusrenessanssiasun palauttaminen ja korostaminen.

Seurakunnan edellinen kirkko, kirkonrakentaja August Sorsan johdolla 1750-luvulla tehty, keskellä kaupunkia nykyisessä Kirkkopuistossa sijainnut suuri kahtamoinen tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa elokuussa 1806.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.5.2008

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Tapuli

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

RAKENNUSPERINTÖ