Puukirkko, keskeiskirkko. Luumäen kirkko sijaitsee mäen harjanteella tovin matkaa Taavetista itään näkyen laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman. Kiviaita rajaa kirkon ympärille pyöreän puistikon. Tie kirkonmäelle nousee hautausmaiden välistä.
Keskeisesti korostetun sisäviisteisen ristikirkon ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen sileä attikaosa, jonka yläpuolella kohoaa pieneen lanterniinin päättyvä kupoli.
Kirkkosalissa ristikeskusta hallitsevan kupolin attikaosa on poikkeuksellisen korkea. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kattolistojen alapuolella niin ulko- kuin sisätilassa kulkeva uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke. Kirkon 25-äänikertaiset urut vuodelta 1908 (Bror Axel Thulé) kuuluvat harvoihin koneistoltaan ja dispositioltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin maassamme.
Ns. Saksalan hautausmaalla kirkkoaukion laidassa on sankarihaudat. Alueella on myös sijainnut seurakunnan ensimäinen kirkko. Sen vieressä olevalla, ns. vanhalla hautausmaalla, jossa toinen kirkko oli, on presidentti P.E. Svinhufvudin hauta ja kansalaissodan leijona-aiheinen muistomerkki.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Heikki Klemetti, Suomalaisia kirkonrakentajia 1800-luvulla. Porvoo 1936.
Veli-Matti Syrjö, Lappeen kihlakunnan historia II. Helsinki 1985.
Kalevi Kumpulainen, Luumäen historia. Luumäen kunta 1992.
Puukirkko, keskeiskirkko. Luumäen kirkko sijaitsee mäen harjanteella tovin matkaa Taavetista itään näkyen laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman. Kiviaita rajaa kirkon ympärille pyöreän puistikon. Tie kirkonmäelle nousee hautausmaiden välistä.
Keskeisesti korostetun sisäviisteisen ristikirkon ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen sileä attikaosa, jonka yläpuolella kohoaa pieneen lanterniinin päättyvä kupoli.
Kirkkosalissa ristikeskusta hallitsevan kupolin attikaosa on poikkeuksellisen korkea. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kattolistojen alapuolella niin ulko- kuin sisätilassa kulkeva uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke. Kirkon 25-äänikertaiset urut vuodelta 1908 (Bror Axel Thulé) kuuluvat harvoihin koneistoltaan ja dispositioltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin maassamme.
Ns. Saksalan hautausmaalla kirkkoaukion laidassa on sankarihaudat. Alueella on myös sijainnut seurakunnan ensimäinen kirkko. Sen vieressä olevalla, ns. vanhalla hautausmaalla, jossa toinen kirkko oli, on presidentti P.E. Svinhufvudin hauta ja kansalaissodan leijona-aiheinen muistomerkki.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyasu 1911 (arkkitehti Ilmari Launis).Korjaus 1971 (arkkitehti Ensi Louhiluoto).
Luumäen seurakunnan 1730-luvun alussa rakennettu kirkko oli osoittautunut pieneksi ja huonokuntoiseksi jo 1810-luvulla. Piirustukset uutta kirkkoa varten päätettiin hankkia 1831. Konduktööri Anders Fredrik Granstedtin laatima piirustus valmistui ja vahvistettiin 1833. Se noudattaa tarkoin C.L. Engelin vuonna 1824 piirtämää Alajärven kirkkoa. Tämän jälkeen rakentamispäätös viivästyi uuden kirkon paikasta syntyneen riitelyn takia pitkäksi aikaa. Osa halusi rakentaa sen entiselle paikalle, osa Taavettiin. Vasta seurakunnan käytössä olleen kirkon ja tapulin tuhouduttua salaman iskusta aloitettiin uuden kirkon rakentaminen 1843. Kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1845. Kellotapuli valmistui 1876.
Kirkon nykyasu ulko- ja sisälaudoituksineen on 1911 tehdystä, arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemasta korjauksesta. Sakariston päällä alttarilaitteen takana ollut lehteri laudoitettiin umpeen.
Viimeisin kirkon korjaus tehtiin 1971 (arkkitehti Ensi Louhiluoto).
Luumäki perustettiin Lappeen kappeliksi 1630-luvulla, itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostettiin 1642. Nykyistä edellinen, 1700-luvun alkupuolella rakennettu kirkko ja 1781 rakennettu kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1839.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.