Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Luhangan vanha kirkko on edustavin esimerkki kirkkoarkkitehtina poikkeuksellisen tuotteliaan arkkitehti Josef Stenbäckin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa piirtämistä puukirkoista. Kangastenmäellä sijaitseva puukirkko, jota on paikallisesti kutsuttu Luhangan lumilinnaksi, kuuluu ns. autiokirkkojen joukkoon. 1500 hengelle rakennetussa hirsikatedraalissa kirkossa on kuorin puoleisessa päässä runkohuoneen korkuinen poikkilaiva ja länsipäässä torni. Korkeaa kirkkosalia reunustaa lehterit. Alkuperäisessä asussaan säilyneessä kirkossa ei ole tehty mitään oleellisia muutoksia. Sisäseiniä ei ole paneloitu ja kiinteä sisustus on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Urkurakentaja Albanus Jurvan 1897 tekemät urut ovat hyvin säilyneet, joskaan eivät täysin alkuperäisessä muodossaan.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Tellervo Helin, Keski-Suomessa 1800-luvun lopulla rakennetut kirkot. Keski-Suomen historia 2., 1988.
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Luhangan vanha kirkko on edustavin esimerkki kirkkoarkkitehtina poikkeuksellisen tuotteliaan arkkitehti Josef Stenbäckin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa piirtämistä puukirkoista. Kangastenmäellä sijaitseva puukirkko, jota on paikallisesti kutsuttu Luhangan lumilinnaksi, kuuluu ns. autiokirkkojen joukkoon. 1500 hengelle rakennetussa hirsikatedraalissa kirkossa on kuorin puoleisessa päässä runkohuoneen korkuinen poikkilaiva ja länsipäässä torni. Korkeaa kirkkosalia reunustaa lehterit. Alkuperäisessä asussaan säilyneessä kirkossa ei ole tehty mitään oleellisia muutoksia. Sisäseiniä ei ole paneloitu ja kiinteä sisustus on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Urkurakentaja Albanus Jurvan 1897 tekemät urut ovat hyvin säilyneet, joskaan eivät täysin alkuperäisessä muodossaan.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyinen sisäväritys 1987 (A. ja M. Holttinen) Sysmän kappeliksi 1766 erotetun Luhangan edellinen kirkko ja siihen kuulunut erillinen tapuli purettiin uuden kirkon valmistuttua. Seurakunta on itsenäistynyt 1864.
Arkkitehti Josef Stenbäckin 1880-luvun lopulla tekemien piirustusten mukaan rakennettu kirkko on valmistunut 1893. Kirkko on jäänyt pois talvikäytöstä sen läheisyyteen 1958 valmistuneen arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitteleman yhdistetyn kirkon ja siunauskappelin rakentamisen jälkeen. Kirkossa on tehty sisä- ja ulkomaalaus 1986-1987 tamperelaisten arkkitehtien Maarit ja Aarni Holttinen suunnittelemana.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö