Kymin kirkolla on avoin sijainti korkealla mäntyjä ja kuusia kasvavalla mäellä. Ristikirkossa on suuri puinen keskikupoli. Empiretyylisen vaaleaksi kalkitun kivikirkon pohjoiseen ristivarteen on liitetty korkea, yläosastaan puurakenteinen kellotorni.
Kirkkosalin seinät ovat voimakkaan keltaiset, sisäviisteiden ikkuna-aukkojen yläpuolella Aarre Aaltosen kirkon 100-vuotisjuhlaan tekemät korkokuvat joiden aiheina ovat: vuorisaarna, hyvä paimen, pyhä yö ja sallikaa lasten tulla tyköni. Getsemane-aiheisen alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm 1865. Alttarin kookkaat lasiset kyntteliköt ovat lahja Karhulan lasitehtaan työntekijöiltä. 43-äänikertaiset urut valmistanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Christensen & Sonner 1991.
Kirkon kelloina ovat Pernajan Forsbyn ruukinkirkkoon 1736 ostetut kellot.
Kirkon kummankin puolen ovat hautausmaa-alueet. Kirkonmäellä on arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämä kaksikerroksinen valkeaksi rapattu seurakuntalo vuodelta 1929.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.3.2014
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Helsinki 1993.
Kivikirkko, keskeiskirkko. Kymin tiilikirkolla on avoin sijainti korkealla mäntyjä ja kuusia kasvavalla mäellä. Ristikirkossa on suuri puinen keskikupoli. Empiretyylisen vaaleaksi kalkitun kirkon pohjoiseen ristivarteen on liitetty korkea, yläosastaan puurakenteinen kellotorni.
Kirkkosalin seinät ovat voimakkaan keltaiset, sisäviisteiden ikkuna-aukkojen yläpuolella Aarre Aaltosen kirkon 100-vuotisjuhlaan tekemät korkokuvat joiden aiheina ovat: vuorisaarna, hyvä paimen, pyhä yö ja sallikaa lasten tulla tyköni. Getsemane-aiheisen alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm 1865. Alttarin kookkaat lasiset kyntteliköt ovat lahja Karhulan lasitehtaan työntekijöiltä. 43-äänikertaiset urut valmistanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Christensen & Sonner 1991.
Kirkon kelloina ovat Pernajan Forsnbyn ruukinkirkkoon 1736 ostetut kellot.
Kirkon kummankin puolen ovat hautausmaa-alueet. Kirkonmäellä on arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämä kaksikerroksinen valkeaksi rapattu seurakuntalo vuodelta 1929.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyinen väriasu ja sisustus 1992 (Olavi Hänninen)
Luonti: 1.1.1900
Historia
Empirekirkko. Nykyinen väriasu ja sisustus 1992 (Olavi Hänninen) Kymin kirkko rakennettiin Suomen intendentinkonttorin laatimien piirustusten mukaan 1848-1850.
Keskiajalle periytyvän seurakunnan kolme edellistä kirkkoa sijaitsivat Kynekartanon läheisyydessä. Nykyistä edellinen oli jo siirretty Kymijoen Huumanhaaran itäpuolle, kun kirkko paloi jouluaattona 1843.
Sankarihauta-alue toteutettiin 1943 pidetyn suunnittelukilpailun pohjalta arkkitehti Hilding Ekelundin ehdotuksen mukaan 1945.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.