Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Joutsan puukirkko on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty.
Sisätilassa sakaroita kattavat tynnyriholvit jotka yhtyvät ristikeskuksessa on korkeaksi kupoliksi. Kirkkosalin sisäseinät ovat hirsipintaiset. Santeri Salokiven alttaritaulu vuodelta 1938 kuvaa Jeesusta ristillä.
Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1820. Se on sisustettu kirkkomuseoksi.
Joutsan kirkonkylässä kirkon lähiympäristö on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Lähiympäristöön kuuluva vanha seurakuntatalo on vuodelta 1938, uudemman ollessa vuodelta 1972.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002.
Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Joutsan puukirkko on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty.
Sisätilassa sakaroita kattavat tynnyriholvit jotka yhtyvät ristikeskuksessa on korkeaksi kupoliksi. Kirkkosalin sisäseinät ovat hirsipintaiset. Santeri Salokiven alttaritaulu vuodelta 1938 kuvaa Jeesusta ristillä.
Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1820. Se on sisustettu kirkkomuseoksi.
Joutsan kirkonkylässä kirkon lähiympäristö on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Lähiympäristöön kuuluva vanha seurakuntatalo on vuodelta 1938, uudemman ollessa vuodelta 1972.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Korjauksessa 1938 purettiin pohjois- ja etelälehterien purkaminen (ilmari Launis); nykyasu ja sinisävyinen sisäväritys 1998 (Jaakko Merenmies)
Luonti: 1.1.1900
Historia
Korjauksessa 1938 purettiin pohjois- ja etelälehterien purkaminen (ilmari Launis); nykyasu ja sinisävyinen sisäväritys 1998 (Jaakko Merenmies) Joutsan kirkko rakennettiin Heikki Salon johdolla 1812-1813. Suunnitelman pohjana toimivat Tukholman yli-intendentinviraston piirustukset Kiikan kirkkoa varten.
Samanlainen kuin Petäjäveden vanhan kirkon tapuli; ns. keskisuomalaista tyyppiä edustava tapuli. Rakentajaksi on arveltu Eerik Jaakonpoika Leppästä.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.