Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Iitin kirkko tapuleineen sijaitsee mäellä, kolmen järven erottamalla kannaksella sijoittuvan kirkonkylän päätteenä. Kirkolle johtavan tien varrella on suuri joukko 1800-luvun alkupuolella tehtyjä asuinrakennuksia. Ne ovat säilyneet osaksi sen vuoksi, että kunnan hallinnollinen keskus siirtyi jo 1930-luvulla Lahti-Kouvola radan varteen Kausalaan.
Kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin ristikirkkoihin. Kirkon pohjakaavana on tasavartinen risti. Sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Kirkon hirsiseinät ovat suhteellisen matalat. Alalappeiltaan nk. hollantilaisen kattomuodon mukaisesti kaartuva vesikatto on korkea ja se on ristivarsien päistä jyrkästi aumattu.
Kirkon luona oleva matala kellotapuli on rakennettu kirkonrakentamisen yhteydessä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars Suomen taide 3. Keuruu 1989.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Iitin kirkko tapuleineen sijaitsee mäellä, kolmen järven erottamalla kannaksella sijoittuvan kirkonkylän päätteenä. Kirkolle johtavan tien varrella on suuri joukko 1800-luvun alkupuolella tehtyjä asuinrakennuksia. Ne ovat säilyneet osaksi sen vuoksi, että kunnan hallinnollinen keskus siirtyi jo 1930-luvulla Lahti-Kouvola radan varteen Kausalaan.
Kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin ristikirkkoihin. Kirkon pohjakaavana on tasavartinen risti. Sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Kirkon hirsiseinät ovat suhteellisen matalat. Alalappeiltaan nk. hollantilaisen kattomuodon mukaisesti kaartuva vesikatto on korkea ja se on ristivarsien päistä jyrkästi aumattu.
Kirkon luona oleva matala kellotapuli on rakennettu kirkonrakentamisen yhteydessä.
1914/Josef Stenbäck (muutostyöt), 1988 (sisämaalaus, sähköjohdot uusittu, äänentoistol.)
Iitin kirkko valmistui 1693 ja sen rakennusmestarina mainitaan David Johansson (Taavi Juhonpoika), joka tunnetaan myös sittemmin hävinneiden Asikkalan ja Hartolan kirkkojen rakentajana.
Kirkon ulkoasu sekä sisätila kiinteine sisustuksineen uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa korjauksessa 1913-1914.
Suur-Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Iitin alue erotettiin omaksi seurakunnakseen uskonpuhdistuksen vuosikymmenillä.
Iitin kirkon kanssa samaan aikaan 1693 rakennettiin matala kellotapuli.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö