Elimäen puukirkko on maamme ensimmäisiin ja vanhimpiin kuuluva ristikirkko. Vuonna 1678 valmistunut Elimäen kirkko on jäänyt keskustaajamassa tiiviin asutuksen keskelle. Ristivarsien vesikatot ovat aumatut siten, että päätylappeet ovat sivulappeita jyrkemmät. Sakaristo sijaitsee pohjois- ja itäristin välisessä kulmauksessa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.10.2018
Historia
Historia
Kirkon vaakasuuntainen ulkovuoraus on 1870-luvulla tehdystä korjauksesta.
Kirkkosalia kattaa viisi keskenään tasakorkeaa ja tasalakista keskirenkaalla ja ruoteilla varustettua holvikupua. Kirkon kiinteän sisustuksen keskeiset osat ovat Elimäen läänityksen haltijan Casper Wreden ja hänen vaimonsa Sofia Taube lahjoittamat. Niihin kuuluvat barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666, alttarilaite tauluineen vuodelta 1632 sekä ns. Pernajan mestarin, todennäköisesti puuseppä Lorentz Habermanin tekemä saarnastuoli.
Vuoteen 1885 käytössä olleessa kirkkotarhassa on Moision, Mustilan ja Myllylän kartanot omistaneiden af Forsellesien sukuhaudat sekä Hämeenkylän kartanossa asuneen vara-amiraali Adolf Ethólenin perheen hauta. Kiviaita on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Sotien 1939-1944 sankarihauta-alueen suunnitelma ja muistomerkki ovat Aimo Tukiaisen suunnittelemat.
Luonti: 21.1.2009 Viimeisin muutos: 21.1.2009
Lähteet
Pirkka Saivo (toim.), Sankarivainajiemme muisto. Otava, Helsinki 1955.
Eeva-Liisa Oksanen, Elimäen historia. S.l. 1985.
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars - Suomen Taide 3. Keuruu 1989.
Puukirkko, ristikirkko. Keskustaajaman tiiviin asutuksen keskelle jäänyt Elimäen kirkko on maamme ensimmäisiin ja vanhimpiin kuuluva ristikirkko. Ristivarsien vesikatot ovat aumatut siten, että päätylappeet ovat sivulappeita jyrkemmät. Sakaristo sijaitsee pohjois- ja itäristin välisessä kulmauksessa. Kirkon vaakasuuntainen ulkovuoraus on 1870-luvulla tehdystä korjauksesta.
Kirkkosalia kattaa viisi keskenään tasakorkeaa ja tasalakista keskirenkaalla ja ruoteilla varustettua holvikupua. Kirkon kiinteän sisustuksen keskeiset osat ovat Elimäen läänityksen haltijan Casper Wreden ja hänen vaimonsa Sofia Taube lahjoittamat. Niihin kuuluvat barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666, alttarilaite tauluineen vuodelta 1632 sekä ns. Pernajan mestarin, todennäköisesti puuseppä Lorentz Habermanin tekemä saarnastuoli.
Vuoteen 1885 käytössä olleessa kirkkotarhassa on Moision, Mustilan ja Myllylän kartanot omistaneiden af Forsellesien sukuhaudat sekä Hämeenkylän kartanossa asuneen vara-amiraali Adolf Ethólenin perheen hauta. Kiviaita on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Sotien 1939-1944 sankarihauta-alueen suunnitelma ja muistomerkki ovat Aimo Tukiaisen suunnittelemat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
viimeistään 1678. Viipurilaisen Walentin Betgen 1679 tekemistä seinämaalauksista otettiin osa esille kirkkosalin 1960-1961 tehdyssä restauroinnissa (Väinö Vuorinen), jolloin myös kuoriaita palautettiin alkuperäiselle paikalleen. 1990-luvulla on kirkon penkit uusittu, seinät maalattu ja 1910-luvulla tehty sementtipaanukatto korvattu puupaanukatolla. Elimäen kirkon valmistumisajankohdasta on esitetty kahdenlaisia arviointeja. Niistä toisen mukaan se olisi rakennettu 1638, toisen mukaan kirkko on vuodelta 1678 ja tehty rakennusmestari Petter Lohmanin johdolla.
Pyhtään seurakuntaan kuuluneen Elimäen alueen ensimmäinen kappelikirkko lienee rakennettu 1570-luvulla nykyisen kirkon läheisyyteen.
Kirkkoa vastapäätä keskustaa halkovan kadun toisella puolella sijaitseva 1790-luvulla rakennettu kellotapuli on tehty ainoastaan kelloja varten, minkä takia siitä puuttuu tapulin esikuvana pidetyn Valkealan tapulin korkea pohjakerros.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö