Saloisten kellotapuli on uusklassillisen puuarkkitehtuurin tunnettu ja tunnustettu erikoisuus, joka esiintyy kaikissa 1700-luvun lopun arkkitehtuuria käsittelevissä julkaisuissa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Tapulin lähtökohtana oli kuningas Kustaa III:n omakätinen piirros, jonka pohjalta yli-intendentinvirastossa laadittiin lopullinen piirustus. Vanhaan, 1930 palaneeseen kirkkoon liittynyt kellotapuli rakennettiin Jaakko Rijfin johdolla 1786-87.
Korkean läpikäytävän päälle rakennetussa pohjaltaan neliönmuotoisessa tapulissa on neliömäiset kulmapilarit. Tapulin arkkitehtuurissa korostuvat doorilaiset pylväät palkistoon ja friisiin kuuluvine osineen. Ääniaukkojen kummallakin puolella on doorilaiset pylväät joihin liittyy pylväsjärjestelmään voimakkaasti korostuvat triglyfit ja mutulit. Alkuaan avoimeen tilaan on lisätty laudoitus ja kellojen ääniluukut todennäköisesti jo 1820-luvulla.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.11.2011
Historia
Historia
Saloisten tapulin lähtökohtana oli kuningas Kustaa III:n omakätinen piirros, jonka pohjalta yli-intendinvirastossa laadittiin 1785 lopullinen piirustus. Tapuli läpikäytävävineen rakennettiin Jacob Rijfin johdolla 1786.
Tapulin luona sijainnut tukipilarikirkko paloi 1930. Nykyinen kirkko vuodelta 1932 on rakennusmestari Juho Karvosen suunnittelema.
Luonti: 18.7.2012
Lähteet
Lars Pettersson, Templum Saloense. Pohjalaisen tukipilarikirkon arvoitus. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 90 (1987).
Saloisten kellotapuli on uusklassillisen puuarkkitehtuurin tunnettu ja tunnustettu erikoisuus, joka esiintyy kaikissa 1700-luvun lopun arkkitehtuuria käsittelevissä julkaisuissa niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Korkean läpikäytävän päälle, silloisen kirkkotarhan hirsiaidan yhteyteen, rakennetetussa pohjaltaan neliönmuotoisessa tapulissa on kulmissa ilman kapiteeleja olevat neliömäiset kulmapilarit. Ääniaukkojen kummallakin puolella on kanneloidut doorilaiset pylväät ja niiden varassa lepäävä palkisto. Tapulissa on laakea vesikatto voimakkaasti korostuvine triglyfeineen ja mutuleineen.
Tila on alkuaan ollut avoin. Laudoitus ja kellojen ääniluukut on lisätty todennäköisesti jo 1820-luvulla. Nykyinen väritys ei anna oikeutta rakennuksen arkkitehtuurin erityispiirteille.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Saloisten tapulin lähtökohtana oli kuningas Kustaa III:n omakätinen piirros, jonka pohjalta yli-intendinvirastossa laadittiin 1785 lopullinen piirustus. Tapuli läpikäytävävineen rakennettiin Jacob Rijfin johdolla 1786.
Tapulin luona sijainnut tukipilarikirkko paloi 1930. Nykyinen kirkko vuodelta 1932 on rakennusmestari Juho Karvosen suunnittelema.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.