RAKENNUSPERINTÖ

Lappi
Salla
Sallan kirkko	200662
Kiinteistötunnus:	732-409-113-1;
Kylä tai kaupunginosa:	MÄRKÄJÄRVI
Osoite:	Kirkkopolku 1, 98900 SALLA
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
takaisin

Kuvaus

Kivikirkko. Sallan kirkko tapuleineen ei ole vain Lapin jälleenrakennuskauden, vaan myös koko Suomen kirkkoarkkitehtuurin sodanjälkeisen murroskauden merkittävin arkkitehtuurihistoriallinen muistomerkki. Keskiajan kirkoista vaikutelmia saanut jyrkkäharjainen kirkko oli myös luomassa uudenlaista muototyyppiä 1950-luvun kirkkojen rakentamiselle. Päädyiltään jyrkkäsivuisen kolmion muotoisessa pitkäkirkossa on jyrkkälappeinen kimpipaanupeitteinen harjakatto, joka ulottuu matalan seinäosan ikkunoiden korkeudelle. Sakaristo sekä alkuaan rippikoulusalina toiminut kokoontumistila on sijoitettu kuorin päätyseinän suuntaiseen matalaan harjakattoiseen siipiosaan. Kirkkosali muodostuu lattiaan asti ulottuvasta tukikaarien varaan betonista valetusta parabeliholvista. Perusratkaisun konstruktiivista vaikutelmaa korostaa vaalea, hienoja kvartsikiteitä kimmeltävä rappaus ja sisustuksen eri puulaadut. Tanskalaisen puusepän valmistaman saarnatuolin alareunan kuva-aiheena on nousevat tähkäpäät. Kuoriseinällä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen reliefi, "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon". Sen keskushahmona on erämaan tukkijunkkareita ja kansannaisia luokseen kutsuva Kristus. Kirkkosalin ja eteisen välisessä seinässä on Yrjö Rosolan ihmisen elämänkaarta kuvaava lasietsaus. Kokonaisuuteen kuuluu selvästi kirkosta erilleen rakennettu kellotorni, jonka korkea nelilappeinen huippu on katettu kimpipaanuilla. Kirkkopihalla on lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen piirtämä sankaripatsas vuodelta 1953.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Historia

Salla-nimisenä vuodesta 1936 tunnetun seurakunnan edellinen kirkko tuhoutui talvisodassa 1940. Kirkonkylän jäätyä jatkosodan jälkeisissä alueluovutuksissa rajan itäpuolelle muodostettiin uusi asutuskeskus Märkäjärven kylään. Uudesta kirkosta vuonna 1947 pidetyn yleisen arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari tekemä ehdotus. Sen lähtökohtana oli nuorten tekijöidensä mukaan ollut maamme vanhin kirkollinen perintö, korkeaharjainen kivikirkko kirkonmäellä seisovine erillisine tapuleineen nykyajan ihanteisiin ja rakennusmateriaaleihin sovellettuna. Kirkko valmistui vuonna 1950. Rakennustyön ja sisustuksen kustansivat Tanskan luterilaiset seurakunnat kiitollisina siitä, että heidän kirkkonsa olivat säästyneet sodan tuhoilta.

Luonti: 26.11.2009

Lähteet

Arkitekten 3-5/1948. Arkkitehti - Arkitekten 3/1950. docomomo, Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo 2002. Heinänen, Hannu. Sallan historia. Jyväskylä 1993.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2009

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	25.2.2003
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008

Rakennukset ja rakennelmat

Kellotorni

Luonti:20.9.2011 Viimeisin muutos: 28.9.2011

Kirkko

Muut tunnukset: 732409011300010001 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 1015002941 Osoite: Sallan kirkonkylä - Märkäjärvi Suunnittelija: Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.9.2011

Kuvaus

Kivikirkko. Sallan kirkko tapuleineen ei ole vain Lapin jälleenrakennuskauden, vaan myös koko Suomen kirkkoarkkitehtuurin sodanjälkeisen murroskauden merkittävin arkkitehtuurihistoriallinen muistomerkki. Keskiajan kirkoista vaikutelmia saanut jyrkkäharjainen kirkko oli myös luomassa uudenlaista muototyyppiä 1950-luvun kirkkojen rakentamiselle. Päädyiltään jyrkkäsivuisen kolmion muotoisessa pitkäkirkossa on jyrkkälappeinen kimpipaanupeitteinen harjakatto, joka ulottuu matalan seinäosan ikkunoiden korkeudelle. Sakaristo sekä alkuaan rippikoulusalina toiminut kokoontumistila on sijoitettu kuorin päätyseinän suuntaiseen matalaan harjakattoiseen siipiosaan. Kirkkosali muodostuu lattiaan asti ulottuvasta tukikaarien varaan betonista valetusta parabeliholvista. Perusratkaisun konstruktiivista vaikutelmaa korostaa vaalea, hienoja kvartsikiteitä kimmeltävä rappaus ja sisustuksen eri puulaadut. Tanskalaisen puusepän valmistaman saarnatuolin alareunan kuva-aiheena on nousevat tähkäpäät. Kuoriseinällä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen reliefi, "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon". Sen keskushahmona on erämaan tukkijunkkareita ja kansannaisia luokseen kutsuva Kristus. Kirkkosalin ja eteisen välisessä seinässä on Yrjö Rosolan ihmisen elämänkaarta kuvaava lasietsaus. Kokonaisuuteen kuuluu selvästi kirkosta erilleen rakennettu kellotorni, jonka korkea nelilappeinen huippu on katettu kimpipaanuilla. Kirkkopihalla on lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen piirtämä sankaripatsas vuodelta 1953.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Salla-nimisenä vuodesta 1936 tunnetun seurakunnan edellinen kirkko tuhoutui talvisodassa 1940. Kirkonkylän jäätyä jatkosodan jälkeisissä alueluovutuksissa rajan itäpuolelle muodostettiin uusi asutuskeskus Märkäjärven kylään. Uudesta kirkosta vuonna 1947 pidetyn yleisen arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari tekemä ehdotus. Sen lähtökohtana oli nuorten tekijöidensä mukaan ollut maamme vanhin kirkollinen perintö, korkeaharjainen kivikirkko kirkonmäellä seisovine erillisine tapuleineen nykyajan ihanteisiin ja rakennusmateriaaleihin sovellettuna. Kirkko valmistui vuonna 1950. Rakennustyön ja sisustuksen kustansivat Tanskan luterilaiset seurakunnat kiitollisina siitä, että heidän kirkkonsa olivat säästyneet sodan tuhoilta.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Päätöspvm:	25.2.2003
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: