Puukirkko, ristikirkko. Ranuan puukirkko sijaitsee Ranuanjärven ja Takajärven välisellä kannaksella. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund ja se on vihitty käyttöön 7.6.1914. Muodoltaan se on ristikirkko, jossa on sivutorni. Ristivarret ovat satulakattoiset. Sakaristo sijaitsee torniin nähden vastakkaisessa kulmauksessa. Ristikeskuksessa on pieni torni. Kirkkosalia kattaa puinen taitekatto. Sisäänkäynnin yllä on urkulehteri, toisessa ristivarressa lisäksi parvi.
Kirkon sisätilat on uusittu perusteellisesti 1950-luvulla arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visannin suunnitelman pohjalta. Matti Visannin maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesuksen toista tulemista ja on vuodelta 1951.
Kirkkopihaan on haudattu 154 sankarivainajaa. Sankaripatsaan ”Ei kuolema vaan elämä” on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Sankarivainajia on lisäksi haudattu Simojärven ja Saukkojärven hautausmaihin. Kirkon pihassa on myös evakossa kuolleiden muistomerkki ”Itkevät kivet”, jonka on tehnyt taiteilija Erkki Salmela.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.12.2014
Historia
Lähteet
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.
Puukirkko, ristikirkko. Ranuan puukirkko sijaitsee Ranuanjärven ja Takajärven välisellä kannaksella. Muodoltaan se on ristikirkko, jossa on sivutorni. Ristivarret ovat satulakattoiset. Sakaristo sijaitsee torniin nähden vastakkaisessa kulmauksessa. Ristikeskuksessa on pieni torni. Kirkkosalia kattaa puinen taitekatto. Sisäänkäynnin yllä on urkulehteri, toisessa ristivarressa lisäksi parvi. Matti Visannin maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesuksen toista tulemista ja on vuodelta 1951.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Ranuan kirkko rakennettiin 1911-1913 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmin. Kirkkoa korjattiin 1932, 1950-1951 (uusi sisustus) Irmeli ja Markus Visanti, 1966, 1983 Irmeli Visanti. Sisäpuolen kalkitut hirsiseinät paneloitiin ja sisustus järjestettiin uudella tavalla 1951 horjauksessa.
Ranua erotettiin omaksi seurakunnaksi Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen osista. Seurakunnan itsenäistyminen tapahtui 1917.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.12.2014
Lähteet
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.