Puukirkko, ristikirkko. Pudasjärven pohjoisrannan tuntumassa Riekinkankaalla sijaitseva yleishahmoltaan uusklassillisen Pudasjärven kirkko on pohjakaavaltaan erivartinen ristikirkko. Sen itä- ja länsipäät ovat viistokulmaiset. Vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu lanterniini viirintankoineen. Kirkkosalin seinät ja holvi ovat säilyneet ilman myöhempää laudoitusta.
Kirkkotarhan telttakattoinen porttirakennus vuodelta 1761 on rakennettu samanaikaisesti kuin komea uusrenessanssitapuli.
Kirkon eteläpuolella sijaitsevaa vanhaa kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Lars Pettersson, Haapaveden kirkot. Haapaveden kirja. Pieksämäki 1973.
Jouko Vahtola, Pudasjärven seurakunnan historia. Pieksämäki 1981.
Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars Suomen taide 4. Keuruu 1989.
Puukirkko, ristikirkko. Pudasjärven pohjoisrannan tuntumassa Riekinkankaalla sijaitseva yleishahmoltaan uusklassillisen Pudasjärven kirkko on pohjakaavaltaan erivartinen ristikirkko. Sen itä- ja länsipäät ovat viistokulmaiset. Vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu lanterniini viirintankoineen. Kirkkosalin seinät ja holvi ovat säilyneet ilman myöhempää laudoitusta.
Kirkkotarhan telttakattoinen porttirakennus vuodelta 1761 on rakennettu samanaikaisesti kuin komea uusrenessanssitapuli.
Kirkon eteläpuolella sijaitsevaa vanhaa kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Pudasjärven seurakunta perustettiin Iijoen keskijuoksulle 1639.
Pudasjärven kirkko rakennettiin 1780-1782 kiiminkiläisen Bengt Pason johdolla 1778 Tukholman yli-intendentinvirastossa laadittujen piirustusten perusteella.
Kirkon korjaus valmistui 1998 (Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy).
Pohjalainen renessanssitapuli. Pudasjärven kirkkotarhan eteläpuolella sijaitseva kellotapuli on Pohjanmaan parhaiten säilynyt renessanssitapuli. Kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla 1761 rakennettu tapuli vuorattiin kolme vuotta myöhemmin. Tapulissa on ääniluukkujen alapuolella olevissa peileissä ja oviaukon portaalinsommitelman arkadissa sekä läpikäytävän lautaholvissa Mikael Toppeliuksen 1766 tekemät maalaukset.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.