Keminmaan Pyhälle Mikaelille omistetun yksilaivaisen keskiaikaisen kivikirkon runkohuonetta kattaa lautainen tynnyriholvi, jonka Kristuksen kärsimyshistoriaa esittävät maalaukset ovat vuodelta 1650. Kirkon keskiaikaisista seinämaalauksista on säilynyt vain muutama, veistoksia kuusi. Jokivarteen viettävässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia puisten talvihautahuoneiden jättämiä painaumia.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.6.2015
Historia
Lähteet
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996.
K.I. Cajanus, Piirteitä Kemin maaseurakunnan kirkkojen historiasta. Tornio 1927.
Markku Torvinen, Om målningarna i Kemi landsförsamlingens gamla kyrka. Finskt Mus
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Kivikirkko, keskiaikainen. Keminmaan Pyhälle Mikaelille omistetun yksilaivaisen keskiaikaisen kivikirkon runkohuonetta kattaa lautainen tynnyriholvi, jonka Kristuksen kärsimyshistoriaa esittävät maalaukset ovat vuodelta 1650. Kirkon keskiaikaisista seinämaalauksista on säilynyt vain muutama, veistoksia kuusi. Jokivarteen viettävässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia puisten talvihautahuoneiden jättämiä painaumia.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Myöhäiskeskiaikainen. Todennäköisesti 1520-luvun alussa valmistunut Keminmaan kirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla. Tämän jälkeen sitä käytettiin pitkään hautauksiin. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.