Kivikirkko. Kalajoen kirkko on 1879 valmistunut, puhtaaksi muuratusta tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Alttarin takana runkohuoneeseen liittyy matalampi monisärmäinen kuoriapsidi sekä pienet kylkiäiset. Korkeat ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkon sisätilat ovat muuttuneet vuoden 1929 tulipalon sekä sen jälkeisen korjauksen aikana. Keskilaivan kattaa betoninen tynnyriholvi ja sivulaivat ovat tasakattoiset. Alttaritaulu on Adolf von Beckerin 1887 maalaama ”Kristuksen ylösnousemus”.
Kirkon ja erillisen tapulin ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Helsinki 1993.
Kivikirkko. Kalajoen kirkko on 1879 valmistunut, puhtaaksi muuratusta tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Alttarin takana runkohuoneeseen liittyy matalampi monisärmäinen kuoriapsidi sekä pienet kylkiäiset. Korkeat ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkon sisätilat ovat muuttuneet vuoden 1929 tulipalon sekä sen jälkeisen korjauksen aikana. Keskilaivan kattaa betoninen tynnyriholvi ja sivulaivat ovat tasakattoiset. Alttaritaulu on Adolf von Beckerin 1887 maalaama ”Kristuksen ylösnousemus”.
Kirkon ja erillisen tapulin ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1931 (W.G. Palmqvist), 1979 korjaus, mm. sisämaalaus ja tiililattia (Saara Juola).
Luonti: 1.1.1900
Historia
1931 (W.G. Palmqvist), 1979 korjaus, mm. sisämaalaus ja tiililattia (Saara Juola). Kalajoen kirkko rakennettiin 1876-1879 lääninarkkitehti F.W.Lüchowin suunnitelman mukaan. Kirkossa tehtiin arkkitehti W.G.Palmqvistin johdolla laaja korjaus 1930-1931 edellisenä vuonna sattuneen tulipalon jälkeen, jolloin mm. sisäkatot uusittiin ja tornin huippu madallettiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.