Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Halsuanjärven itärannalla sijaitseva Halsuan puukirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskiöstä kohoaa pohjaltaan neliömäinen tornin jalusta. Torni on kahdeksankulmainen. Kirkon sakaroissa on matalat aumakatot.
Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1882 (Juho Kuorikoski). Kirkon miljööseen liittyvät vanha ruumishuone sekä entinen lainajyvämakasiini, joka on museokäytössä.
Luonti: 1.1.1900
Vaivaisukkoja 2 kappaletta, joista vanhempi on kirkon siirretty kirkon tapuliin. Nuorempi ukko (1826) seisoo kirkon pääoven vieressä.
Luonti: 8.7.2016
Historia
Lähteet
Risto Känsälä, Ville Lukkarinen, Rauno Träskelin, Kuorikosket, puukirkkojen mestarit. Keskipohjanmaan säätiö, Kokkola. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja KIJ 49, 1998.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Halsuanjärven itärannalla sijaitseva Halsuan puukirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskiöstä kohoaa pohjaltaan neliömäinen tornin jalusta. Torni on kahdeksankulmainen. Kirkon sakaroissa on matalat aumakatot.
Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1882 (Juho Kuorikoski). Kirkon miljööseen liittyvät vanha ruumishuone sekä entinen lainajyvämakasiini, joka on museokäytössä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Halsua kuului vuodesta 1856 kappelina Kokkolaan kunnes se erotettiin omaksi seurakunnakseen 1906. Halsuan kirkko rakennettiin rakennusmestari Heikki Kuorikosken ja hänen poikansa Jaakko Kuorikosken johdolla 1825-1826.
Kirkkoa korjattiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Ristikeskuksessa sijainneen kellotornin korvasi 1882 Juha Kuorikosken rakennuttama erillinen kellotapuli.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.