Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Urjalan päätytornillinen ristikirkko on yksityiskohtiaan myöten 1860-luvulla uudistetussa asussa. Sen arkkitehtuuri on ajankohtaansa nähden varhaista puurakentamiseen sovitettua uusgotiikkaa.
Tynnyriholvattu kirkkosali on yksinkertainen. Sen erikoisuutena on Honkolan kartanon lahjoittama ruotsalaisen taiteilija J. Sandbergin maalama Kristuksen taivaaseen astumista kuvaava alttaritaulu sekä alttaripöydän kummallakin puolella "luonnollista kokoa" olevat papier machésta tehdyt enkeliveisokset. Lisäksi kirkossa on lukuisia arvokkaita Honkolan ja Nuutajärven kartanoiden lahjoittamia kruunuja ja kynttelikköjä.
Kirkon länsipuolella on Honkolan kartanon Furuhjlem-suvun suuri perhehauta-alue kansallisromanttisine muistomerkkeineen. Kirkon pohjoispuolella on arkkitehti Olof Steniuksen suunnittelema sankarihauta-alue sekä eteläpuolella vuonna 1951 paljastettu Kalervo Kallion tekemä Raivaajapatsas.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.12.2015
Historia
Lähteet
Eeva Ojanen, Urjalan seurakunnan historia. Forssa 1989.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Urjalan päätytornillinen ristikirkko on yksityiskohtiaan myöten 1860-luvulla uudistetussa asussa. Sen arkkitehtuuri on ajankohtaansa nähden varhaista puurakentamiseen sovitettua uusgotiikkaa.
Tynnyriholvattu kirkkosali on yksinkertainen. Sen erikoisuutena on Honkolan kartanon lahjoittama ruotsalaisen taiteilija J. Sandbergin maalama Kristuksen taivaaseen astumista kuvaava alttaritaulu sekä alttaripöydän kummallakin puolella "luonnollista kokoa" olevat papier machésta tehdyt enkeliveisokset. Lisäksi kirkossa on lukuisia arvokkaita Honkolan ja Nuutajärven kartanoiden lahjoittamia kruunuja ja kynttelikköjä.
Kirkon länsipuolella on Honkolan kartanon Furuhjlem-suvun suuri perhehauta-alue kansallisromanttisine muistomerkkeineen. Kirkon eteläpuolella on arkkitehti Olof Steniuksen suunnittelema sankarihauta-alue sekä vuonna 1951 paljastettu Kalervo Kallion tekemä Raivaajanpatsas.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1803, nykyasu 1867. Urjalankylässä sijainneen keskiaikaiseen sakaristoon liittyneen puukirkon osoittauduttua huonokuntoiseksi ja ahtaaksi päätettiin 1800-luvun alussa uuden kirkon rakentamisesta seurakunnan silloiseen ja nykyiseen keskustaan Laukeelassa. Kirkon piirustuksen laati vihtiläinen kirkonrakentaja Mårten Tolpo. Yli-intendentinviraston arkkitehti Fredrik Blom teki sen perusteella uuden piirustuksen 1803. Länsitornillinen ristikirkko valmistui vuoden 1806 kuluessa.
Kirkon nykyinen uusgoottilainen ulkoasu on peräisin lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin piirustusten mukaan 1867 tehdystä uudistuksesta. Korotetussa tornissa on Nuutajärven kartanon 1932 lahjoittama neljälle ilmansuunnalle näkyvä valaistu lyöntikoneistoin varustettu aikakello.
1950-luvun alussa tehdyssä kirkon korjauksessa kirkkosali uudistettiin 1952 Antti Salmenlinnan laatimien suunnitelmien mukaan.
Viimeisin kirkossa tehdyn ulko- ja sisäkorjauksen on suunnitellut arkkitehti Matti Klemola (2005-2006).
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö