Kivikirkko, keskiaikainen. Rapolan muinaislinnan ympärille esihistoriallisella ajalla kasvaneen asutuksen jatkuvuudesta kertova keskiaikainen kirkko on myös maisemallisesti kiinteä osa alueen kulttuuriympäristöä.
Kirkko noudattaa keskiaikaisen kirkon perustyyppiä. Pohjoispuolella on kuitenkin sakariston sijasta 1800-luvun laajennusosa, eteläpuolella 1930-luvulla tehty asehuoneen muotoa seuraava laajennus. Itäpäädyn tiilikoristelun muodostava kookas ristikomero toistuu länsipäädyssä, jossa on siihen liittyvissä pyörö- ja nauhakomeroissa myös maalauskoristelua. Kirkkosalia kattaa suippokaarinen betoniholvi, joka maalauksineen kiinteä sisustuksen tavoin on 1930-luvun alusta.
Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen alaosa kuuluu paikalle jo 1700-luvun loppupuolella rakennettuun tapuliin. Nykyasu, jossa tapulin yläosa on betonirakenteinen, on K.S. Kallion käsialaa. Hän on myös piirtänyt kiviaidan luoteispuolella olevan ruumiskellarirakennuksen.
Kivikirkko, keskiaikainen. Rapolan muinaislinnan ympärille esihistoriallisella ajalla kasvaneen asutuksen jatkuvuudesta kertova keskiaikainen kirkko on myös maisemallisesti kiinteä osa alueen kulttuuriympäristöä.
Kirkko noudattaa keskiaikaisen kirkon perustyyppiä. Pohjoispuolella on kuitenkin sakariston sijasta 1800-luvun laajennusosa, eteläpuolella 1930-luvulla tehty asehuoneen muotoa seuraava laajennus. Itäpäädyn tiilikoristelun muodostava kookas ristikomero toistuu länsipäädyssä, jossa on siihen liittyvissä pyörö- ja nauhakomeroissa myös maalauskoristelua. Kirkkosalia kattaa suippokaarinen betoniholvi, joka maalauksineen kiinteä sisustuksen tavoin on 1930-luvun alusta.
Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen alaosa kuuluu paikalle jo 1700-luvun loppupuolella rakennettuun tapuliin. Nykyasu, jossa tapulin yläosa on betonirakenteinen, on K.S. Kallion käsialaa. Hän on myös piirtänyt kiviaidan luoteispuolella olevan ruumiskellarirakennuksen.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. Sääksmäen alkuaan kaksilaivaiseksi suunniteltu kirkko lienee rakennettu aivan 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi Suomen intendenttikonttorissa laaditun ehdotuksen mukaan vuosina 1839-1841, uudistettiin sisustukseltaan 1920-luvun puolivälissä, mutta paloi pian tämän jälkeen toisen pääsiäispäivän iltana 1929. Kirkon ja palossa myös tuhoutuneen kellotapulin jälleenrakennus toteutettiin arkkitehti Kauno S. Kallion laatimien suunnitelmien mukaan 1932-1933. Uuden betoniholvin koristemaalauksista vastasi taidemaalari Kalle Carlstedt apunaan taiteilija Paavo Leinonen. Tämä kirkon 1930-luvulla saama asu on ollut lähtökohtana arkkitehti Ulla Raholan johdolla vuosina 1998-1999 toteutetussa restauroinnissa.
Sääksmäki kuuluu Sydän-Hämeen vanhimpiin, jo 1300-luvun alussa tunnettuihin kirkkopitäjiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.