Puukirkko, 24-kulmainen ristikirkko. Ruoveden sisä- ja ulkoviisteisen ristikirkon keskustaa korostaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Sakaroiden päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Pohjakaavaltaan 24-kulmaista kirkkoa kattaa jyrkkänousuinen korkea aumakatto. Ristivarsissa on sisäkatteena tynnyriholvit ja keskitilassa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli.
Kellotapuli on rakennettu Antti Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen Matti Åkergrenin johdolla 1785. Useaan otteseen laajennetussa kirkkotarhassa on runsaasti vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä, Pekkalan kartanon puinen hautakappeli sekä talaaseen sijoitettu tuuloskyläläisten Eeva-niminen kirkkovene. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut alkuperäisestä suunnitelmasta hieman poiketen rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
1778. Puukirkon rakensi 1777-78 kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkon ensimmäinen suurkorjaus tapahtui vuosina 1861-62, jolloin arkkitehti August Bomanin laatimien piirusten mukaan kirkon itäpäähän rakennettiin uusi sakaristo, ristivarsiin lehterit ja ikkunat suurennettiin. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan 1904-05 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Holvin ponttilautaverhous poistettiin kirkon viimeisimmässä, arkkitehti Heikki Elomaan johdolla vuosina 1977-78 tehdyssä korjauksessa.
Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla erotetun seurakunnan edellinen vuonna 1654 valmistunut kirkko purettiin nykyisen valmistuttua vuonna 1778.
Luonti: 18.7.2012
Lähteet
Ark 9/1928.
Lars Pettersson, Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 79, 1978.
Pentti Vesanen, Ruoveden seurakunnan vaiheita 1560-1978. Ruoveden seurakunta 1978.
Pekka Leskelä, Arkkitehti Oiva Kallio 1884-1964. Teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtiosaston tutkimuksia 15/1998.
Puukirkko, 24-kulmainen ristikirkko. Ruoveden sisä- ja ulkoviisteisen ristikirkon keskustaa korostaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Sakaroiden päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Pohjakaavaltaan 24-kulmaista kirkkoa kattaa jyrkkänousuinen korkea aumakatto. Ristivarsissa on sisäkatteena tynnyriholvit ja keskitilassa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli.
Kellotapuli on rakennettu Antti Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen Matti Åkergrenin johdolla 1785. Useaan otteseen laajennetussa kirkkotarhassa on runsaasti vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä, Pekkalan kartanon puinen hautakappeli sekä talaaseen sijoitettu tuuloskyläläisten Eeva-niminen kirkkovene. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut alkuperäisestä suunnitelmasta hieman poiketen rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1778. Puukirkon rakensi 1777-78 kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkon ensimmäinen suurkorjaus tapahtui vuosina 1861-62, jolloin arkkitehti August Bomanin laatimien piirusten mukaan kirkon itäpäähän rakennettiin uusi sakaristo, ristivarsiin lehterit ja ikkunat suurennettiin. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan 1904-05 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Holvin ponttilautaverhous poistettiin kirkon viimeisimmässä, arkkitehti Heikki Elomaan johdolla vuosina 1977-78 tehdyssä korjauksessa.
Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla erotetun seurakunnan edellinen vuonna 1654 valmistunut kirkko purettiin nykyisen valmistuttua vuonna 1778.
. Kellotapuli on alkuaan rakennettu rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla vuonna 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1785 rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö