Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Nastolan puukirkko on rakennettu tasavartiseksi ja sisäviisteinen ristikirkoksi 1892-1804. Kirkon nykyasu ristikeskuksen yllä kohoavine lyhtytorneineen on vuoden 1891 korjauksesta. Toinen poikkivarsista on auma- ja toinen satulakattoinen.
Sakaroiden sisäkatteena on puinen tynnyriholvaus, keskustassa on kahdeksankulmainen kupu. Tuntemattoman taiteilijan alttarimaalaus Ristiinnaulittu on 1600-luvulta peräisin olevassa kehyksessä.
Erillinen tapuli on rakennettu 1760 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1803-1804. Vanha hautausmaa samoin kuin aiemman kirkon paikka sijaitsevat kirkon itäpuolella.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, Nastolan kirkko - rakennushistoriaselvitys. 2018.
Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Nastolan puukirkko on rakennettu tasavartiseksi ja sisäviisteinen ristikirkoksi 1892-1804. Kirkon nykyasu ristikeskuksen yllä kohoavine lyhtytorneineen on vuoden 1891 korjauksesta. Toinen poikkivarsista on auma- ja toinen satulakattoinen.
Sakaroiden sisäkatteena on puinen tynnyriholvaus, keskustassa on kahdeksankulmainen kupu. Tuntemattoman taiteilijan alttarimaalaus Ristiinnaulittu on 1600-luvulta peräisin olevassa kehyksessä.
Erillinen tapuli on rakennettu 1760 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1803-1804. Vanha hautausmaa samoin kuin aiemman kirkon paikka sijaitsevat kirkon itäpuolella.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1844, 1891, 1935, 1967, 1988 (Reino Toivonen) Nastolan kirkon suunnitelmat valmistuivat yli-intendentinvirastossa 1801 ja kirkko rakennettiin Matti Åkergrenin johdolla 1802-1804. Kirkkoa korjattiin 1888-1891 A. Cavénin suunnitelmin.
Nastola oli Hollolan kappelina vuodesta 1555 vuoteen 1860, jolloin se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Ensimmäinen kirkko oli Uusikylässä ja toisen, 1660-luvulla rakennetun kirkon, paikka oli nykyisen pohjoispuolella.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.