Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Kurun puukirkko on 1700-luvun suomalaisen pitkäkirkkoperinteen ja lounaissuomalaisen kirkkotyypin sopusuhtaisimpia esimerkkejä ja suomalaisten kansanrakentajamestareiden, Matti Åkerblomin ja Matti Åkergrenin, taidonnäyte.
Kurun paanukattoinen ja punamullattu puukirkko sijaitsee Vankaveden rannalla Kurunlahden pohjukassa ja sen vieritse on vuosisatoja kulkenut Näsijärven länsipuolitse vesireittiä myötäilevä maantieyhteys Ruovedeltä Ylöjärvelle. Länsitornillisen pitkäkirkon molemmilla sivuilla on matalat kylkiäiset. Lounaissuomalaista tyyppiä edustava tapuli on salvottu kiinni runkohuoneeseen. Tapulin kellotason ja sipulikupolin välissä on pullistuva välikerros, joka viittaa barokin muotokieleen. Kirkon itäpäädyn sakaristo on rakennettu 1848.
Tynnyriholvi kattaa kirkkosalia, jossa näkyvillä ovat kahteen suuntaan kulkevat sidehirret. J.Z. Blackstadiuksen alttaritaulu Ristiinnaulittu on vuodelta 1852.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Aino Karvonen-Mäkelä, Kurun kirkon vaiheilta 1781- 1981. Kurun seurakunta 1981.
Lars Pettersson, Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Kurun puukirkko on 1700-luvun suomalaisen pitkäkirkkoperinteen ja lounaissuomalaisen kirkkotyypin sopusuhtaisimpia esimerkkejä ja suomalaisten kansanrakentajamestareiden, Matti Åkerblomin ja Matti Åkergrenin, taidonnäyte.
Kurun paanukattoinen ja punamullattu puukirkko sijaitsee Vankaveden rannalla Kurunlahden pohjukassa ja sen vieritse on vuosisatoja kulkenut Näsijärven länsipuolitse vesireittiä myötäilevä maantieyhteys Ruovedeltä Ylöjärvelle. Länsitornillisen pitkäkirkon molemmilla sivuilla on matalat kylkiäiset. Lounaissuomalaista tyyppiä edustava tapuli on salvottu kiinni runkohuoneeseen. Tapulin kellotason ja sipulikupolin välissä on pullistuva välikerros, joka viittaa barokin muotokieleen. Kirkon itäpäädyn sakaristo on rakennettu 1848.
Tynnyriholvi kattaa kirkkosalia, jossa näkyvillä ovat kahteen suuntaan kulkevat sidehirret. J.Z. Blackstadiuksen alttaritaulu Ristiinnaulittu on vuodelta 1852.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Vuoteen 1872 asti hallinnollisesti Ruoveteen kuuluneen Kurun nykyistä kirkkoa edelsi kaksi kirkkorakennusta; ensimmäinen oli rakennettu 1600-luvulla ja toinen oli valmistunut 1778. Se kuitenkin paloi seuraavana vuonna salaman sytyttämänä.
Kurun kirkon suunnitteli rakentajamestari Matti Åkerblom ja kirkko rakennustöitä johti tämän sisarenpoika Matti Juhonpoika Åkergren 1781. Kustaa Adolfin kirkko vihittiin käyttöön 30. syyskuuta samana vuonna. Kirkon itäpäähän liitettiin uusi sakaristo 1846 jolloin kirkko myös vuorattiin ensimmäistä kertaa. Kirkko peruskorjattiin 1905-1906 arkkitehti Lars Sonckin johdolla. Kirkon maisemallinen merkitys kärsi tiejärjestelyistä ja 1960-luvulla rakennetusta seurakuntakeskuksesta.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.