Puukirkko, pitkäkirkko. Kuhmalahden kirkonkylän maisemallisena kohokohtana on Iso-Pennon kylässä sijaitseva kirkko. Satulakattoisen, suorakaiteen muotoisen puukirkon päädyissä on runkohuonetta matalammat osat, joista toisessa on sakaristo. Empiretyylisen kirkon julkisivuja jäsentävät pilasterit ja kaksikerroksiset pyörökaariset ikkunat.
Kirkkosali on kolmilaivainen. Tilaa jakavat pylväät kannattivat 1926 purettuja lehtereitä. Kaksiosainen alttaritaulu vuodelta 1795 kuvaa ristiinnaulitsemista ja lainanantamista Siinailla.
Aikaisempaan puukirkkoon liittynyt tapuli on rakennettu 1780-1782 (M. Åkerblom). Hautausmaata kiertää kivimuuri. Kylässä kirkon lähettyvillä on säilynyt kappaleen matkaa vanhaa raittimiljöötä. Kuhmalahden vanha kirkkoherranpappila sijaitsee Vähä-Pennon kylässä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, pitkäkirkko. Kuhmalahden kirkonkylän maisemallisena kohokohtana on Iso-Pennon kylässä sijaitseva kirkko. Satulakattoisen, suorakaiteen muotoisen puukirkon päädyissä on runkohuonetta matalammat osat, joista toisessa on sakaristo. Empiretyylisen kirkon julkisivuja jäsentävät pilasterit ja kaksikerroksiset pyörökaariset ikkunat.
Kirkkosali on kolmilaivainen. Tilaa jakavat pylväät kannattivat 1926 purettuja lehtereitä. Kaksiosainen alttaritaulu vuodelta 1795 kuvaa ristiinnaulitsemista ja lainanantamista Siinailla.
Aikaisempaan puukirkkoon liittynyt tapuli on rakennettu 1780-1782 (M. Åkerblom). Hautausmaata kiertää kivimuuri. Kylässä kirkon lähettyvillä on säilynyt kappaleen matkaa vanhaa raittimiljöötä. Kuhmalahden vanha kirkkoherranpappila sijaitsee Vähä-Pennon kylässä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Kuhmalahden järjestyksessään kolmas kirkko rakennettiin 1845-1846 intendentinkonttorissa E.B. Lohrmannin johdolla laadittujen piirustusten mukaan. Aiempi kirkko purettiin pian tämän jälkeen.
Kuhmalahti oli Kangasalan kappelina kunnes se erotettiin omaksi seurakunnaksi 1901, mikä toteutui 1910.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.