Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Korpilahden kirkko on korkealla mäellä Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle kasvaneen kylän yläpuolella. Tyyliltään klassinen puukirkko on muodoltaan sisäviisteinen ja tasavartinen ristikirkko, johon liittyy keskustorni. Ristivarsissa on tympanon -päädyt.
Alttaritaulun "Tulkaa minun tyköni" on maalannut Vilho Sjöström 1904. Maalausta ympäröinyt alttarilaite on siirretty sakaristoon Alvar Aallon suunnittelemassa sisätilojen korjauksessa 1927. Kirkon sisätiloja on uusittu myös mm. 1992 M. Huusarin johdolla. B.A. Thulénin urut ovat vuodelta 1904.
Erillinen kellotapuli on rakennettu 1885. Kirkon viereisellä hautausmaa-alueella ovat sijainneet seurakunnan aiemmat kirkot.
Kirkonmäen etelärinteessä kulkee kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku. Sen varrella oleva vanha rakennuskanta, entiset kauppahuoneet ja yksityistalot muodostavat yhä selkeän raittikokonaisuuden. Tien varressa on myös vanhan, 1777 rakennetun kellotapulin alaosa, joka on nyt kotiseutumuseona.
Korpilahden kirkkoranta on ollut vesitien ja talvitien päätepisteenä vuosisatojen ajan. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat edelleen sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002.
Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Korpilahden kirkko on korkealla mäellä Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle kasvaneen kylän yläpuolella. Tyyliltään klassinen puukirkko on muodoltaan sisäviisteinen ja tasavartinen ristikirkko, johon liittyy keskustorni. Ristivarsissa on tympanon -päädyt.
Alttaritaulun "Tulkaa minun tyköni" on maalannut Vilho Sjöström 1904. Maalausta ympäröinyt alttarilaite on siirretty sakaristoon Alvar Aallon suunnittelemassa sisätilojen korjauksessa 1927. Kirkon sisätiloja on uusittu myös mm. 1992 M. Huusarin johdolla. B.A. Thulénin urut ovat vuodelta 1904.
Erillinen kellotapuli on rakennettu 1885. Kirkon viereisellä hautausmaa-alueella ovat sijainneet seurakunnan aiemmat kirkot.
Kirkonmäen etelärinteessä kulkee kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku. Sen varrella oleva vanha rakennuskanta, entiset kauppahuoneet ja yksityistalot muodostavat yhä selkeän raittikokonaisuuden. Tien varressa on myös vanhan, 1777 rakennetun kellotapulin alaosa, joka on nyt kotiseutumuseona.
Korpilahden kirkkoranta on ollut vesitien ja talvitien päätepisteenä vuosisatojen ajan. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat edelleen sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille.
1838 ( Taavetti Rahikainen), 1927(Aalto Alvar), (Thorvald Lindquist), nykyasu 1991 (Matti Huusari) Korpilahden järjestyksessään kolmannen kirkon suunnitelmat tehtiin Intendentinkonttorissa 1823 ja kirkko rakennettiin 1825-1827. Alunperin kirkon torni oli kupukattoinen, mutta torniosa jouduttiin uusimaan Taavetti Rahikaisen johdolla 1838.
Korpilahti erotettiin Jämsästä omaksi seurakunnaksi 1861, mikä toteutui 1872.
Uusgoottilainen puutapuli on rakennettu Gustaf Kuorikosken 1886 johdolla (suunn. C.A. Cavén).
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö