Puukirkko, pitkäkirkko. Jokioisten kirkkoa pidetään Suomen vanhimpiin 1600-luvun puukirkkoihin kuuluvana rakennuksena.
Pitkäkirkon koristeellinen ulkoasu suurine ikkunoineen, eteishuoneen katoksineen ja länsitorneineen omaa 1800-luvun jälkipuolen uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Kirkkosalin yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen on myös 1860-luvulla tehdystä uudistuksesta.
Erillisessä, matalaseinäisessä kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta.
Kirkon itäpuolella on useaan otteeseen laajennettu kaunis hautausmaa sankarihautoineen ja Armas Tirrosen tekemine sankaripatsaineen. Lisäksi siellä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema viehättävä suihkukaivo.
Kirkon luona oleva nykyinen kirkkoherranpappila on kookas 1900-luvun vaihteen kansallisromanttisia piirteitä omaava poikkipäätyinen rakennus. Kauempana kirkosta, Loimijoen eteläpuolella, on entinen kappalaisenpappila vuodelta 1800.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Jokioinen on perustettu Tammelan kappeliksi vuonna 1631 ja se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1893.
Jokioisten pieni puukirkko on rakennettu amiraali Johan Kruus Jesperinpojan toimesta vuonna 1631 ja on siten maamme vanhimpia yhä käytössä olevia puukirkkoja.
Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009
Lähteet
E.V. Elovaara Jokioisten seurakunta, Jokioisten kirkko ja Jokioisten papit ja pappilat. Jokioinen 1631-1931 Juhlajulkaisu. Forssa 1931.
Puukirkko, pitkäkirkko. Jokioisten kirkkoa pidetään Suomen vanhimpiin 1600-luvun puukirkkoihin kuuluvana rakennuksena.
Pitkäkirkon koristeellinen ulkoasu suurine ikkunoineen, eteishuoneen katoksineen ja länsitorneineen omaa 1800-luvun jälkipuolen uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Kirkkosalin yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen on myös 1860-luvulla tehdystä uudistuksesta.
Erillisessä, matalaseinäisessä kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta.
Kirkon itäpuolella on useaan otteeseen laajennettu kaunis hautausmaa sankarihautoineen ja Armas Tirrosen tekemine sankaripatsaineen. Lisäksi siellä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema viehättävä suihkukaivo.
Kirkon luona oleva nykyinen kirkkoherranpappila on kookas 1900-luvun vaihteen kansallisromanttisia piirteitä omaava poikkipäätyinen rakennus, joka on rakennettu vuosina 1903-1904 arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen laatimien piirustusten mukaan. Kauempana kirkosta, Loimijoen eteläpuolella, on entinen kappalaisenpappila vuodelta 1800.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009
Historia
Jokioisten kirkko perustettiin Tammelan kappeliksi 1631. Kirkon rakennutti perimätiedon mukaan Johan Kruus Jespersson, kenraali, ritari, amiraali Ruotsissa ja sotakomisaari Tanskassa omilla varoillaan (Jockis Capell kyrka skall vara uppbygd 1631 af herr Gen. Johan Kruus Jesperson Riddaren, Amiralen i Sverige Krigskomissarie i Danmark). Malliltaan se on alun perin ollut lounaissuomalaista tyyppiä edustava pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä olivat sakaristo ja asehuone.
Kirkon perinpohjainen uudistus nykyiseen koristeelliseen asuunsa toteutettiin 1862 lääninarkkitehti A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Tältä ajalta on myös kirkon pieni länsitorni. Itsenäinen seurakunta Jokioisista tuli 1892.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto 2003.
Hautausmaan ulkopuolella sijaitsee puinen kellotapuli. Eräiden lähteiden mukaan se olisi kirkon ikäinen, toisten mukaan vuodelta 1708. Malliltaan se on varhaista, Ruotsissa yleisimmin esiintyvää tolpparakenteeseen perustuvaa tyyppiä. Kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta, toinen vuodelta 1755.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto 2003.
Luonti: 8.10.2009
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.