|
|
| |
| Hattula |
Kanta-Häme
|
| Hattulan uusi kirkko |
200548 |
|
|
|
| Kiinteistötunnus: |
82-423-9-1; |
|
|
| Kylä tai kaupunginosa: |
Rahkoila |
| Osoite: |
Kirkkotie 29, Hattula |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: |
Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: |
Rakentaminen 1852-1857 |
|
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| |
Kivikirkko. Hattulan uusi kirkko sijaitsee Rahkoilan kylään rajautuvan harjun laella. Kirkko on tornillinen pitkäkirkko ja maamme ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja. Koristelultaan yksinkertaisessa kirkossa on näkyvillä keskeisimmät uusgotiikan koristeaiheet; suippokaariset ikkunat ja portaalit, päätyfriisit sekä rakennusmateriaalina puhtaaksimuurattu tiili. Alttariseinällä on pyöröikkuna. Kirkon kuori on runkohuonetta kapeampi, lisäksi kirkossa on matala sakaristo. Päätytornin alin osa on neliömäinen, ylempi kahdeksankulmainen. Kirkkoa on pidetty suunnittelijansa, arkkitehti E.B. Lohrmanin aiemman suunnitelman, toteuttamatta jääneen Porin kirkon, muunnelmana.
Kirkon alttaritaulut "Kristus Getsemanessa", "Ristiinnaulittu" ja "Ylösnousemus" ovat hovimaalari R.W. Ekmanin maalaamia. Osa kirkon esineistöstä on siirretty Hattulan vanhasta kirkosta.
Kirkon lounaispuolella on harjun rinteeseen sovitettu, kohti Mierolanvirtaa laskeutuva hautausmaa, joka on otettu käyttöön vuonna 1860. Tiilinen ruumishuone on vuodelta 1858, Wegelius-suvun tiilinen hautakappeli samalta ajalta. |
|
| |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.6.2008 |
|
| |
|
| Historia |
| |
Lähteet |
|
| |
Marja Terttu Knapas, Hattulan uusi kirkko. Hattulan ja Tyrvännön kirkot. Suomen kirkot 20. Museovirasto 1997. |
|
| |
Luonti: 1.1.1900 |
|
| |
|
| Suojelu |
|
 Rakennukset ja rakennelmat |
|
| Kirkko |
|
Muut tunnukset: |
08242300090001J002 VRK vanha rakennustunnus |
|
Rakennustunnus (VTJ-PRT): |
1021017882 |
|
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: |
Kirkot |
|
Runko: |
Tiili |
|
Suunnittelija: |
E.B. Lohrmann |
|
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.8.2008 |
| |
|
| |
Kuvaus |
|
| |
Kivikirkko. Hattulan uusi kirkko sijaitsee Rahkoilan kylään rajautuvan harjun laella. Kirkko on tornillinen pitkäkirkko ja maamme ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja. Kirkko rakennettiin vuosina 1852-1857 intedentinkonttorissa 1851 laadittujen piirustusten mukaan. Koristelultaan yksinkertaisessa kirkossa on näkyvillä keskeisimmät uusgotiikan koristeaiheet; suippokaariset ikkunat ja portaalit, päätyfriisit sekä rakennusmateriaalina puhtaaksimuurattu tiili. Alttariseinällä on pyöröikkuna. Kirkon kuori on runkohuonetta kapeampi, lisäksi kirkossa on matala sakaristo. Päätytornin alin osa on neliömäinen, ylempi kahdeksankulmainen. Kirkkoa on pidetty suunnittelijansa, arkkitehti E.B. Lohrmanin aiemman suunnitelman, toteuttamatta jääneen Porin kirkon, muunnelmana.
Kirkon alttaritaulut "Kristus Getsemanessa", "Ristiinnaulittu" ja "Ylösnousemus" ovat hovimaalari R.W. Ekmanin maalaamia. Osa kirkon esineistöstä on siirretty Hattulan vanhasta kirkosta.
Kirkon lounaispuolella on harjun rinteeseen sovitettu, kohti Mierolanvirtaa laskeutuva hautausmaa. Jatkosodan aikana muodostettiin sankarihautausmaa arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan. Hautausmaata laajennettiin 1950-60-luvuilla. |
|
| |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.6.2008 |
|
| |
| |
Historia |
|
| |
1928 (Lars Sonck) nykyasu 1989 (Eero Raatikainen) Arkkipiispa E.G. Melartinin vierailu seurakunnalle pieneksi käyneessä Hattulan kirkossa 1836 johti 1841 Senaatin päätökseen uuden kivikirkon rakentamisesta. Hattulan uuden kirkon rakentaminen alkoi 1852. Alunperin kirkon suunnitelmat oli tilattu Intendentinkonttorin arkkitehti A.F. Granstedtilta, mutta tämän kuoleman jälkeen tehtävän otti vastaan Intendentinkonttorin johtaja, arkkitehti Ernst Lohrman. Rakennusmestarina toimi E.J. Wennerqvist Tampereelta. Kirkon tiilet valmistettiin läheiseen Koreilanlahteen perustetussa tiiliruukissa. Sisämaalaukset valmisti maalarimestari C.J. Degerman. Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 29. marraskuuta 1857.
Kirkko korjattiin arkkitehti Lars Sonckin johdolla 1927. Kirkkosalin yleisilmeeseen korjaus, jossa mm. laajennettiin urkuparvea ja uusittiin sisämaalaus, ei aiheuttanut dramaattista muutosta. Kirkon kuparikatto tehtiin 1979. Edelleen kirkkoa korjattiin 1988 arkkitehti Eero Raatikaisen suunnitelmin. |
|
| |
Luonti: 1.1.1900 |
|
| |
| |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. |
| |
|
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
