Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Olaville omistettu Tyrvään myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko hallitsee laajaa maisema-aluetta ja muodostaa historiallisesti vaikuttavan kiintopisteen Rautaveden länsirannalla.
Nykyään sillalla mantereeseen yhdistetyssä Vanhankirkonniemessä sijaitsevan kirkon länsipäädyssä on satakuntalaisille kirkoille luonteenomainen kulmatiilinauhoista sommiteltu porrastettu koristelukuviointi, itäpäädyn tiilikoristelun keskeisenä aiheena on neljästä pyöreästä ruusukomerosta koottu ristimäinen sommitelma.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2012
Historia
Historia
Keskiaikainen. 1500-luvun alussa esihistorialliselle kulttipaikalle rakennettu Tyrvään vanha kirkko jäi autioksi 1855. Tuhopoltto hävitti kirkon puurakenteet ja 1700-luvulta peräisin olleen kiinteän sisustuksen syyskuun lopulla 1997. Kirkko on ulkohahmoltaan palautettu paloa edeltäneeseen asuunsa vuoden 2000 aikana.
Kirkkotarhan vieressä sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet.
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu n. 1490 - 1550. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkon itäpäädyn pyörökomeroaihe on kirkon erityinen tunnusmerkki. Pääosa kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on talletettu Kansallismuseoon, niiden joukossa edustava 1600-luvun alttarikaappi. Kirkossa oli Antti Piimäsen 1748 rakentama paanukatto, joka kuului Suomen vanhimpiin. Kirkon palanut sisäasu oli vuodelta 1780.
Luonti: 18.7.2012
Lähteet
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Sakari Mentu, Lähellä alkuperäistä. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon uudet kattoristikot. Muistomerkki, Puusta perinnöksi. Museovirasto 2000.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Olaville omistettu Tyrvään myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko hallitsee laajaa maisema-aluetta ja muodostaa historiallisesti vaikuttavan vaikuttavan kiintopisteen Rautaveden länsirannalla.
Nykyään sillalla mantereeseen yhdistetyssä Vanhankirkonniemessä sijaitsevan kirkon länsipäädyssä on satakuntalaisille kirkoille luonteenomainen kulmatiilinauhoista sommiteltu porrastettu koristelukuviointi, itäpäädyn tiilikoristelun keskeisenä aiheena on neljästä pyöreästä ruusukomerosta koottu ristimäinen sommitelma.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. 1500-luvun alussa esihistorialliselle kulttipaikalle rakennettu Tyrvään vanha kirkko jäi autioksi 1855. Tuhopoltto hävitti kirkon puurakenteet ja 1700-luvulta peräisin olleen kiinteän sisustuksen syyskuun lopulla 1997. Kirkko on ulkohahmoltaan palautettu paloa edeltäneeseen asuunsa vuoden 2000 aikana.
Kirkkotarhan vieressä sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet.
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu n. 1490 - 1550. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkon itäpäädyn pyörökomeroaihe on kirkon erityinen tunnusmerkki. Pääosa kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on talletettu Kansallismuseoon, niiden joukossa edustava 1600-luvun alttarikaappi. Kirkossa oli Antti Piimäsen 1748 rakentama paanukatto, joka kuului Suomen vanhimpiin. Kirkon palanut sisäasu oli vuodelta 1780.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.