Kivikirkko. Laajan puiston ympäröimä tiilestä rakennettu Mikaelin kirkko on ulkoarkkitehtuuriltaan lähinnä saksalaistyylistä uusgotiikkaa. Suorakaiteen muotoisen kirkon toiseen päätyyn liittyy keskiakselista sivuun rakennettu korkea torni. Kuoriosan sivuilla on matalat pyörötornit. Seiniä jäsentävät poikkipäätysarjat, suippokaariset kolmijakoiset ikkunat ja porrastetut kontreforit. Kaakkoispäädyssä on suuri pyöröikkuna. Tiiliseinien yläosissa on keskiaikaisten kirkkojen päätykolmioista tuttuja koristekomeroita. Vesikatot ovat norjalaista liuskekiveä. Sisäarkkitehtuuriltaan kirkko lähentelee jugendia ja kansallisromantiikkaa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.6.2008
Historia
Lähteet
Paula Kivinen, Varhaiskausi - kansallinen romantiikka 1894-1907. Lars Sonck 1870-1956. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1981.
Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa. Ars Suomen taide 4, 1989.
Riikka Kaisti (toim.), Soli Deo Gloria Aetern, Turun Mikaelinkirkko 100 vuotta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä , 2005.
Laajan puiston ympäröimä tiilestä rakennettu Mikaelin kirkko on ulkoarkkitehtuuriltaan lähinnä saksalaistyylistä uusgotiikkaa. Suorakaiteen muotoisen kirkon toiseen päätyyn liittyy keskiakselista sivuun rakennettu korkea torni. Kuoriosan sivuilla on matalat pyörötornit. Seiniä jäsentävät poikkipäätysarjat, suippokaariset kolmijakoiset ikkunat ja porrastetut kontreforit. Kaakkoispäädyssä on suuri pyöröikkuna. Tiiliseinien yläosissa on keskiaikaisten kirkkojen päätykolmioista tuttuja koristekomeroita. Vesikatot ovat norjalaista liuskekiveä. Sisäarkkitehtuuriltaan kirkko lähentelee jugendia ja kansallisromantiikkaa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2008
Historia
Mikaelin kirkko rakennettiin 1893 julistetun yleisen arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehtiylioppilas Lars Sonckin tekemän ehdotuksen mukaan 1899-1904. Kiinteän sisustuksen suunnittelussa ja kirkon ornamentiikan suunnittelussa Sonckia avusti arkkitehti Max Frelander. Lyijylasi-ikkunat suunnitteli Willy Baer. Sodassa tuhoutuneiden kuori-ikkunoiden lasimaalaukset korvattiin väriasteikoltaan alkuperäisiä voimakkaammilla 1953 Hilkka Toivolan suunnitelmin.
Kirkkoa kunnostettiin 1984-1986 (arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio).
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.