Kivikirkko. Aurajoen länsirannalle Sotalaistenmäelle maaston muotoihin sovitettu Martin kirkko on 1930-luvun uusasiallisen klassismin korkeatasoinen, yksityiskohtiaan myöten viimeistelty ja hyvin säilynyt esimerkki. Sillä on myös merkittävä kaupunkikuvallinen asema alueensa identiteettiä luovana rakennuksena.
Tiilestä rakennettu vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan basilikaalinen pitkäkirkko. Korkean runkohuoneen katteena on 1930-luvulle ominainen verraten loiva satulakatto. Kuoriosa on runkohuonetta kapeampi ja matalampi. Kookas sakaristo on kuorin eteläpuolella. Pääsisäänkäynnin vierestä kohoaa porrasrakennuksella kirkkoon yhdistetty korkea campanile-tyyppinen kellotorni.
Kirkkosalin päälaivaa kattaa poikittaisin "vantein" korostettu, voimakkaasti muotoiltu betoninen tynnyriholvi, jota kannattaa kapeiden sivulaivojen käytäväaukkojen lävistämät tukipilarit. Alttariseinän peittämä Kristusta Golgatan ristillä esittävä taidemaalarien Einari Vehmas ja Karl Ingelius monumentaalimaalaus on kirkkosalin poikkeuksellisen taidokas ja intensiivinen kiintopiste. Myös kuorin triumfikaaren sekä lehterinkaiteen maalaukset ovat samojen taidemaalarien käsialaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Valtioneuvosto vahvisti vuonna 1921 Turun tuomiokirkkoseurakunnan jakamisen yhteen ruotsinkieliseen ja kolmeen suomenkieliseen seurakuntaan. Martin seurakunta käsitti ne Aurajoen itäpuolen suomenkieliset alueet, jotka eivät kuuluneet tuomiokirkkoseurakuntaan. Turun kaupungin luovutettua vuonna 1931 kirkolle tontin Sotalaistenmäeltä kirkosta järjestettiin kutsukilpailu kolmen suunnittelijan kesken (Totti Sora ja Gunnar Wahlroos, Erik Bryggman, Ilmari Ahonen ja Ilmari Sutinen sekä Lars Sonck) . Piirustukset tilattiin turkulaisilta arkkitehdeilta Wahlroos ja Sora. Kirkko vihittiin käyttöön Martin Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana marraskuussa 1933. Ensimmäiset urut kirkko sai vuonna 1936, aikakellon torniin olympiavuonna 1952 ja kirkonkellot kolme vuotta myöhemmin.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Arkitekten 3/1934.
Knapas, Marja Terttu & Tirilä, Soile. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Muut tunnukset:
853004000800019001 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
103258194F
Osoite:
Huovinkatu 5 20810 TURKU
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:
Kirkot
Suunnittelija:
Gunnar Wahlroos, Totti Sora
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.8.2008
Kuvaus
Kivikirkko. Aurajoen länsirannalle Sotalaistenmäelle maaston muotoihin sovitettu Martin kirkko on 1930-luvun uusasiallisen klassismin korkeatasoinen, yksityiskohtiaan myöten viimeistelty ja hyvin säilynyt esimerkki. Sillä on myös merkittävä kaupunkikuvallinen asema alueensa identiteettiä luovana rakennuksena.
Tiilestä rakennettu vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan basilikaalinen pitkäkirkko. Korkean runkohuoneen katteena on 1930-luvulle ominainen verraten loiva satulakatto. Kuoriosa on runkohuonetta kapeampi ja matalampi. Kookas sakaristo on kuorin eteläpuolella. Pääsisäänkäynnin vierestä kohoaa porrasrakennuksella kirkkoon yhdistetty korkea campanile-tyyppinen kellotorni.
Kirkkosalin päälaivaa kattaa poikittaisin "vantein" korostettu, voimakkaasti muotoiltu betoninen tynnyriholvi, jota kannattaa kapeiden sivulaivojen käytäväaukkojen lävistämät tukipilarit. Alttariseinän peittämä Kristusta Golgatan ristillä esittävä taidemaalarien Einari Vehmas ja Karl Ingelius monumentaalimaalaus on kirkkosalin poikkeuksellisen taidokas ja intensiivinen kiintopiste. Myös kuorin triumfikaaren sekä lehterinkaiteen maalaukset ovat samojen taidemaalarien käsialaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Kunnostus 1981 (arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio) Valtioneuvosto vahvisti vuonna 1921 Turun tuomiokirkkoseurakunnan jakamisen yhteen ruotsinkieliseen ja kolmeen suomenkieliseen seurakuntaan. Martin seurakunta käsitti ne Aurajoen itäpuolen suomenkieliset alueet, jotka eivät kuuluneet tuomiokirkkoseurakuntaan. Turun kaupungin luovutettua vuonna 1931 kirkolle tontin Sotalaistenmäeltä kirkosta järjestettiin kutsukilpailu kolmen suunnittelijan kesken. Piirustukset tilattiin turkulaisilta arkkitehdeilta Gunnar Wahlroos ja Totti Sora. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1933 ja kirkko vihittiin käyttöön Martin Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana marraskuussa 1933. Ensimmäiset urut kirkko sai vuonna 1936, aikakello torniin olympiavuonna 1952 ja kirkonkellot kolme vuotta myöhemmin.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.