Kivikirkko, pitkäkirkko. Turun Kakskerran saaren kivikirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka suorakaiteiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoissivulla sakaristo sekä matala kattilahuone vuodelta 1940. Yksilaivaista kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi, jossa on kaksi ruusukemaalausta vuodelta 1843. Ikkuna- ja oviaukot ovat segmenttikaariset.
Erillinen, intendentinkonttorin suunnittelema puinen uusklassinen kellotapuli on vuodelta 1826. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on mm. Bonsdorff-suvun empiretyylinen hautakappeli vuodelta 1831.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Jussi T. Lappalainen (toim.), Kakskerta 2. Saaret, ihmiset, vaiheet. Turun maakuntamuseo 1995.
Kivikirkko, pitkäkirkko. Turun Kakskerran saaren kivikirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka suorakaiteiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoissivulla sakaristo sekä matala kattilahuone vuodelta 1940. Yksilaivaista kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi, jossa on kaksi ruusukemaalausta vuodelta 1843. Ikkuna- ja oviaukot ovat segmenttikaariset.
Erillinen, intendentinkonttorin suunnittelema puinen uusklassinen kellotapuli on vuodelta 1826. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on mm. Bonsdorff-suvun empiretyylinen hautakappeli vuodelta 1831.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Kakskerran kirkko rakennettiin 1765-1769 Christian Schröderin suunnitelmin. Sisätiloja korjattiin 1843 ja uudelleen Erik Bryggmanin johtamassa peruskorjauksessa 1940.
Kakskerta perustettiin Kaarinan saarnahuonekunnaksi 1764, kappeliksi 1858 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1904. Turun Martin seurakuntaan se liitettiin 1959. Korjaukset 1843, 1876, 1940 (perusk./Erik Bryggman), 1972 (Pekka Pitkänen)
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.