Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Tarvasjoen puukirkko on tyypillinen lounaissuomalainen pitkäkirkko, johon liittyy länsitorni. Runkohuoneen sivuilla on tätä kapeammat ja matalammat sakaristo ja asehuone. Kirkon ulkovuoraus on 1870-luvulta ja interiöörin nykyasu pääosin Ilmari Launiksen johtamasta korjauksesta vuodelta 1916.
Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita. Lähellä kirkkoa, Tarvasjoen ylittävän kivisillan kupeessa on vanha seurakuntatalo.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Tove Riska, Tarvasjoen kirkot. Karinaisten Kosken T.l. ja Tarvasjoen kirkot. Suomen kirkot 15. Museovirasto 1988.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Tarvasjoen puukirkko on tyypillinen lounaissuomalainen pitkäkirkko, johon liittyy länsitorni. Runkohuoneen sivuilla on tätä kapeammat ja matalammat sakaristo ja asehuone. Kirkon ulkovuoraus on 1870-luvulta ja interiöörin nykyasu pääosin Ilmari Launiksen johtamasta korjauksesta vuodelta 1916.
Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita. Lähellä kirkkoa, Tarvasjoen ylittävän kivisillan kupeessa on vanha seurakuntatalo.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Tarvasjoki perustettiin Marttilan saarnahuonekunnaksi 1500-luvun loppupuolella ensi Alastaron, myöhemmin Euran nimellä. Kappeliseurakunta siitä tuli 1859, itsenäinen seurakunta 1906.
Tarvasjoen kirkon rakensi Mikael Piimänen 1779. Kirkon pystyvuoraus korvattiin vaakalaudoituksella 1871-1872 korjauksessa, jonka tulosta on myös ikkunoiden nykyinen koko. Paanukate vaihdettiin peltiin 1892. Myöhempiä korjauksia on tehty 1916, 1956 ja 1971.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.