| Varsinais-Suomi | |
| Sauvo | |
| Sauvon kirkko | 200520 |
| Kiinteistötunnus: | 738-486-881-0; |
| Kylä tai kaupunginosa: | PAPPILA |
| Osoite: | Sauvontie 50, 21570 SAUVO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
takaisin |
|
Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Clemensille omistettu Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.
Kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat. Kirkkosalin kiinteä sisustus on harvinaislaatuisen vanha ja monipuolinen. Eteläportaalin ja sakariston ovilevyt ovat keskiaikaiset, keskilaivan penkistön eturintamuksiin ja papinpenkkiin sekä piispantuoliin on käytetty keskiaikaisia puuleikkauksin varustettuja kuoriparven rintamuksia ja kuorituolien osia. Penkkikorttelit ovat siten järjestytetyt, että keskikäytävän ohella myös sivulaivoissa on käytävät. Saarnastuolin itäpuolella olevat penkit ovat ns. kaksoispenkkejä. Sisustuksen tammenväri on 1860-luvulta, jolloin penkkien ovet poistettiin. Länsilehterin lisäksi kirkossa on lehteri etelälaivan länsipäässä. Molemmat ovat 1600-luvun loppupuolelta ja niiden kaiteissa on Lars Myran vuonna 1695 tekemät maalaukset. Kuorin pohjoisosassa on vuonna 1695 rakennettu kasteaitaus, keskiaikainen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen on lahjoitettu vuonna 1651, sen jalkana on keskiaikaisen sakramenttikaapin jalusta. Alttaritaulu veistoskehystyksineen on vuodelta. 1647. "Aateliston kehdoksi" kutsutusta pitäjästä kertoo poikkeuksellisen monilukuinen määrä hautavaakunoita. Kenraaliluutnantti Juhan Gallenin täydellisen sukuvaakunasarjan lisäksi kirkossa on 19 muuta vaakunaa. Kellotapulin kivinen alaosa on keskiaikainen, puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770 ja sen rakennusmestarina on toiminut Sauvosta kotoisin ollut rakennusmestari Anders Wahlberg. Kirkkotarhaan johtavista tiilestä muuratuista porttirakennuksista läntinen on vuodelta 1795 ja etelänpuoleinen 1800-luvun puolivälistä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
| Lähteet |
| Sauvon kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964.
Camilla Ahlström-Taavitsainen, Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidsksyrkor. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VIII, 1984. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Clemensille omistettu Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.
Kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat. Kirkkosalin kiinteä sisustus on harvinaislaatuisen vanha ja monipuolinen. Eteläportaalin ja sakariston ovilevyt ovat keskiaikaiset, keskilaivan penkistön eturintamuksiin ja papinpenkkiin sekä piispantuoliin on käytetty keskiaikaisia puuleikkauksin varustettuja kuoriparven rintamuksia ja kuorituolien osia. Penkkikorttelit ovat siten järjestytetyt, että keskikäytävän ohella myös sivulaivoissa on käytävät. Saarnastuolin itäpuolella olevat penkit ovat ns. kaksoispenkkejä. Sisustuksen tammenväri on 1860-luvulta, jolloin penkkien ovet poistettiin. Länsilehterin lisäksi kirkossa on lehteri etelälaivan länsipäässä. Molemmat ovat 1600-luvun loppupuolelta ja niiden kaiteissa on Lars Myran vuonna 1695 tekemät maalaukset. Kuorin pohjoisosassa on vuonna 1695 rakennettu kasteaitaus, keskiaikainen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen on lahjoitettu vuonna 1651, sen jalkana on keskiaikaisen sakramenttikaapin jalusta. Alttaritaulu veistoskehystyksineen on vuodelta. 1647. "Aateliston kehdoksi" kutsutusta pitäjästä kertoo poikkeuksellisen monilukuinen määrä hautavaakunoita. Kenraaliluutnantti Juhan Gallenin täydellisen sukuvaakunasarjan lisäksi kirkossa on 19 muuta vaakunaa. Kellotapulin kivinen alaosa on keskiaikainen, puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770 ja sen rakennusmestarina on toiminut Sauvosta kotoisin ollut rakennusmestari Anders Wahlberg. Kirkkotarhaan johtavista tiilestä muuratuista porttirakennuksista läntinen on vuodelta 1795 ja etelänpuoleinen 1800-luvun puolivälistä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Restaurointi 1970-1971 (Olli Kestilä) Sauvon kirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Runkohuone ja holvaus kuuluvat samaan rakennusvaiheeseen 1400-luvun jälkipuoliskolla. Kalkkimaalaukset on viimeksi konservoitu vuonna 1971, hautavaakunat 1990-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
Tapuli |
|
||||||
| Kuvaus |
| . Kellotapulin alaosa on keskiaikainen. Puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770 ja sen rakennusmestarina on toiminut Anders Wahlberg.
|
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 5.6.2026 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
| × | ||
| < |
|
> |

takaisin

