Kivikirkko. Pyhärannan kansallisromanttinen kivikirkko on pohjaltaan tasavartinen ristikirkko, johon liittyy kulmatorni. Julkisivut ovat kvaaderimuurattua harmaata graniittia. Päätyjen koristeluun on käytetty tiiltä. Katteena on käytetty tiiltä ja kuparia.
Kirkkosalia kattavat teräsbetoniset tähtiholvit ja alttari sijaitsee pohjoissakarassa. Alttaritaulu sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen maalaamat. Alttaritaulun takana on Josef Stenbäckin väliaikaiseksi alttaritauluksi kalkkivärein maalaama Pyhä Ehtoollinen, jäljennös Edvard Gerbhardtin maalauksesta. Kirkkosalin peräseinällä on vanhasta kirkosta siirretty alttaritaulu, Viimeinen tuomio, 1760-luvulta. Urkujen julkisivu on Stenbäckin suunnittelema.
Kirkko seisoo Astanmäellä, merenlahden ja vanhan sataman vierellä. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Sixten Ringbom, Josef Stenbäck ja kansallinen kiviromantiikka.Taidehistoriallisia tutkimuksiaa 6,. Taidehistorian seura 1982.
Kivikirkko. Pyhärannan kansallisromanttinen kivikirkko on pohjaltaan tasavartinen ristikirkko, johon liittyy kulmatorni. Julkisivut ovat kvaaderimuurattua harmaata graniittia. Päätyjen koristeluun on käytetty tiiltä. Katteena on käytetty tiiltä ja kuparia.
Kirkkosalia kattavat teräsbetoniset tähtiholvit ja alttari sijaitsee pohjoissakarassa. Alttaritaulu sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen maalaamat. Alttaritaulun takana on Josef Stenbäckin väliaikaiseksi alttaritauluksi kalkkivärein maalaama Pyhä Ehtoollinen, jäljennös Edvard Gerbhardtin maalauksesta. Kirkkosalin peräseinällä on vanhasta kirkosta siirretty alttaritaulu, Viimeinen tuomio, 1760-luvulta. Urkujen julkisivu on Stenbäckin suunnittelema.
Kirkko seisoo Astanmäellä, merenlahden ja vanhan sataman vierellä. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1928, 1931, 1949, 1956, 1964, 1965 Pyhärannan kirkko rakennettiin 1907-1909 Josef Stenbäckin suunnitelmin. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli rakennettu 1690-luvulla, toinen 1758. Tämä purettiin tapuleineen nykyisen kirkon valmistuttua 1906. Vanhan kirkon hirret käytettiin Reilan kylän kansakoulun rakentamiseen.
Pyhärannan kappeli siirrettiin Laitilan seurakunnasta Pyhämaan kappeliksi 1639. Omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1782. Aiemmin Rohdainen –niminen seurakunta sai nykyisen nimensä 1908, samalla kun Pyhämaa erotettiin siitä omaksi seurakunnakseen.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.