Kivikirkko, pitkäkirkko. Piikkiön kirkko kuuluu harvojen 1700-luvulla rakennettujen kivikirkkojen joukkoon. Harmaakivestä muurattu kirkko sijaitsee korkean kallion kupeessa. Kirkon itäpää on kolmitaitteinen, pohjoispuolella on sakaristo ja eteläseinustalla perinteisen asehuoneen paikalla eteishuone, länsipäädyssä on pieni kattoratsastaja.
Yksilaivaista kirkkosalia kattaa laudoista tehty tynnyriholvi, seinät ovat sileäksi rapatut ja vaaleaksi maalatut. Pylväin varustetun alttarilaitteen taustalla on kookas, Kustaa Lucanderin vuonna 1776 maalaama draperiasommitelma. Saarnastuolin on rakentanut puuseppä Samuel Lundan 1763 ja sen apostolimaalauksineen on maalannut turkulainen Matti Björckgren vuonna 1765. Hän maalasi myös eteläparven peileihin rokokookehyksiin sovitetut enkelinpäät ja länsiparven peilien apostolinkuvat.
Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1700-luvulta ja säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Mm. eteläseinustalla on harvinaiseksi käynyt pitkä kapea sivulehteri, jonne käynti on eteishuoneen puolelta. Penkit ovat ovelliset.
Kirkon pohjoispuoleisella kalliolla sijaitseva kellotapuli on rakennettu 1810. Useaan otteeseen laajennetussa kirkkotarhassa on Pussilan kartanon omistajan 1819 tiilestä rakennuttama, keltaiseksi kalkittu hautakappeli. Eteläseinustan vieressä sijainneesta kauppias Jakob Bremerin rakennuttamasta ja arkkitehti Schröderin suunnittelemasta hautakappelista on säilynyt vain sen lattiassa olleet hautalaatat.
Piikkiön 1700-luvun loppupuolella rakennettu kirkkoherranpappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.3.2018
Historia
Historia
Kirkossa on tehty sisäkorjaustöitä mm. 1847-49, 1908, 1949, 1964.
2000-luvun alkupuolella tehtiin laaja korjaus, jossa kiviosien ja penkkien kunnostuksen ohessa tehtiin myös konservointitöitä, mm. alttarin taustan peittoon maalattu laskosmaalaus (draperiamaalaus) esiinotettiin ja vahvistettiin.
Luonti: 21.3.2018 Viimeisin muutos: 21.3.2018
Lähteet
Piikkiön kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008
Lähteet
Artikkeli Extra Turun Sanomat "Konservointi kirkasti Piikkiön kirkon kasvot" 19.2.2005
Pussilan kartanon omistajan 1819 tiilestä rakennuttama, keltaiseksi kalkittu hautakappeli.
Luonti: 21.5.2008
Kirkko
Osoite:
Hadvalantie , 21500 Piikkiö
Suunnittelija:
Samuel Berner
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.5.2008
Kuvaus
Kivikirkko, pitkäkirkko. Piikkiön kirkko kuuluu harvojen 1700-luvulla rakennettujen kivikirkkojen joukkoon. Harmaakivestä muurattu kirkko sijaitsee korkean kallion kupeessa. Kirkon itäpää on kolmitaitteinen, pohjoispuolella on sakaristo ja eteläseinustalla perinteisen asehuoneen paikalla eteishuone, länsipäädyssä on pieni kattoratsastaja.
Yksilaivaista kirkkosalia kattaa laudoista tehty tynnyriholvi, seinät ovat sileäksi rapatut ja vaaleaksi maalatut. Pylväin varustetun alttarilaitteen taustalla on kookas draperiasommitelma. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1700-luvulta ja säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Mm. eteläseinustalla on harvinaiseksi käynyt pitkä kapea sivulehteri, jonne käynti on eteishuoneen puolelta. Penkit ovat ovelliset.
Kirkon pohjoispuoleisella kalliolla sijaitseva kellotapuli on rakennettu 1810. Useaan otteeseen laajennetussa kirkkotarhassa on Pussilan kartanon omistajan 1819 tiilestä rakennuttama, keltaiseksi kalkittu hautakappeli. Eteläseinustan vieressä sijainneesta kauppias Jakob Bremerin rakennuttamasta ja arkkitehti Schröderin suunnittelemasta hautakappelista on säilynyt vain sen lattiassa olleet hautalaatat.
Piikkiön 1700-luvun loppupuolella rakennettu kirkkoherranpappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1850, 1908, 1949, 1964 (Heikki Havas), 1977 (sakariston korj.). Piikkiön kirkko on perimätiedon mukaan rakennettu osin Kuusiston piispanlinnan raunioista. Rakennusmestari Samuel Elmgrenin suunnittelema kirkko rakennettiin 1752-1755. Suuri sisäkorjaus tehtiin 1908 arkkitehti Alex Nyströmin johdolla, jolloin lautaholvi ponttilaudoitettiin ja avattiin uusi ikkuna-aukko. Kirkon vesikatto uusittiin 1949 sementtitiiliseksi ja keskikäytävälle tehtiin musta-valkoinen klinkkeritiililattia. Vuonna 1964 tehdyssä kunnostuksessa alttarilaitteen ja saarnastuolin alkupräinen väritys otettiin esille, samoin vanha holvilaudoitus.
Joh. Ahlströmin rakentama tapuli on pääpiirteissään tehty Tukholman yli-intendenttivirastossa laaditun ehdotuksen (1807) mukaan.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.