Kivikirkko, keskiaikainen. Sastamalan eli Karkun Neitsyt Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko, 1700-luvun lopulla Tukholman yli-intendentinviraston piirustuksen mukaan rakennettu korkea kellotapuli ja todennäköisesti jo keskiajalla samalla paikalla sijainnut pappila talousrakennuksineen liittyvät Rautaveden länsirannan laajaan kulttuurimaisemaan.
Paanukattoisen kivikirkon pohjoissivuun liittyy sakaristo. Runkohuoneen länsipäädyn ikkuna-aukot ovat alkuperäiset, muu aukotus on joko muurattu umpeen tai avattu myöhemmin. Tynnyriholvatussa kirkkosalissa on harvinainen maalattia. Kirkon irtaimistoon kuuluu keskiaikaisia veistoksia ja kastemalja, saarnatuoli 1600-luvulta ja lahjoituksena saatu kaksiosainen alttaritaulu Ristiinnaulittu ja Ehtoollinen vuodelta 1759.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Sastamalan seitsemän kirkkoa. Tyrvään Sanomat 1968.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Sastamalan Pyhän Marian kirkko. 1997.
Kivikirkko, keskiaikainen. Sastamalan eli Karkun Neitsyt Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko, 1700-luvun lopulla Tukholman yli-intendentinviraston piirustuksen mukaan rakennettu korkea kellotapuli ja todennäköisesti jo keskiajalla samalla paikalla sijainnut pappila talousrakennuksineen liittyvät Rautaveden länsirannan laajaan kulttuurimaisemaan.
Paanukattoisen kivikirkon pohjoissivuun liittyy sakaristo. Runkohuoneen länsipäädyn ikkuna-aukot ovat alkuperäiset, muu aukotus on joko muurattu umpeen tai avattu myöhemmin. Tynnyriholvatussa kirkkosalissa on harvinainen maalattia. Kirkon irtaimistoon kuuluu keskiaikaisia veistoksia ja kastemalja, saarnatuoli 1600-luvulta ja lahjoituksena saatu kaksiosainen alttaritaulu Ristiinnaulittu ja Ehtoollinen vuodelta 1759.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. Sastamalan nykyisen kivikirkon pohjoispuolella oleva peruskiveys on liitetty kirkon edeltäjänä olleeseen ns. Luukkaan kappeliin. Lisäksi sen puusta rakennetun runkohuoneen hirret on oletettu käytetyn nykyisen kirkon länsipäätyyn. Kaksilaivaiseksi suunnitellun, mutta holvaamatta jääneen 1400-luvulla rakennetun kirkon 1860-luvulla tehdyssä rakenteiltaan huonokuntoisen kirkon korjauksessa sen päädyt madallettiin. Samalla myös kirkon lautaholvi sekä kiinteä sisustus uusittiin kokonaisuudessaan.
Kirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistumisen jälkeen 1913. Kirkon restauroinnissa 1960-1962 päädyt korotettiin entiseen korkeuteensa ja uusi vesikatto tehtiin paanuista. Kirkossa esiintyneen vaikean lattiasieniesiintymän takia kirkon lattia jouduttiin purkamaan 1978.
Kirkkopitäjä kuuluu Ylä-Satakunnan vanhimpiin ja se mainitaan jo 1320-luvulla. Laajasta emäseurakunnasta on vuosisatojen aikana erotettu lähes 20 seurakuntaa.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.